Olipa kerran vapaa lauantai, jolloin kalenterissa ei ollut mitään merkintöjä. Olipa kerran yksinkotonatilanne. Olipa kerran hyvä syksysää. Ne kaikki olivat eilen.
Aamupalan jälkeen tungin ulkoiluhousujen takataskuun askelmittarin ja ulkoilutakin vasempaan sivutaskuun eväspatukan. Sitten vain lenkkarit jalkoihin, apinapipo päähän, käsineet käsiin ja Taito ulkoilutakin oikeaan sivutaskuun ja siitä kuulokkeet korviin. Lähdin siis lenkille.
Tarkoitus oli kävellä Pitkä Lenkki. Niin tapahtuikin. Matkaa kertyi ennätyspitkästi eli askelpituudellani 20,05280 kilometriä. (Edustan yhden desimaalin koulukuntaa, joten kirjaan sen muotoon 20,1 km.) Olo kävellessä ja kävelyn jälkeen oli mitä parhain. Samoin nyt aamulla on.
Mahtava suoritus ja varmasti voimaannuttava. Raitis ilma tuottaa kuntoa ja mielihyvää. Hyvä sinä! Kunnioitan tuollaista ahkeruutta.
VastaaPoistaKiitos! Mielihyvää riitti vielä tälle päivälle, kun kerroin Miehelle lenkistäni... (Tosin jo eilen viestittelin asiasta, mutta tänään kerroin reitit.)
Poista