Sain eilen tällaisen yllätyskimpun. Kaunis kuin mikä. Maljakot ovat olleetkin pitkään lähes turhan pantteina kököttäessään nuottikaapin päällä ja/tai keittiön kaapissa. Kokemuksesta tiedän, että kesällä kuljettelen kävelylenkeiltä kaikenlaisia kimppusia, mutta se tyyli odotuttaa vielä itseään.
Tinkimättömyys, suoruus ja mustavalkoisuus kuuluvat potrettiin yhtä lailla kuin luova hulluus, hetken innostumiset ja osittainen empaattisuus. Kokkailu, kävely, valokuvailu, elokuvat, kirpputorit, kirjat, käsityöt, musiikki – ne kaikki löytyvät omapäisestä arjesta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maljakot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maljakot. Näytä kaikki tekstit
lauantai 18. huhtikuuta 2026
Yllätys!
Tunnisteet:
kukat,
maljakot,
onnellisuus,
yllätys,
ystävät
tiistai 19. elokuuta 2025
Maljakko, joka oli tarkoitettu Laurilaan
Eilen lähilenkin päätteeksi poimin vielä pihalta pariin maljakkoon kukkia. Tuo pieni käsinmaalattu maljakko (Arabiaa, 1960-luvulta) olla nökötti kerran Fidan kirpputorivitriinissä ja ihailimme sitä. Mies kysyi, että haluaisinko sen. Sanoin haluavani, mutta hintaa oli mielestäni liikaa. Emme ostaneet. No, seuraavalla käynnillä sitten maljakko oli laitettu puolenhinnanhyllyyn. Hintaa sille jäi enää vähän yli kaksikymmentä euroa, joten kaupat tehtiin. Se oli siis ihan selvästi tarkoitettu Laurilaan!
lauantai 13. huhtikuuta 2024
Käsinmaalattua kuusikymmenlukua!
Keskiviikkona kävin paikallisella kirpparilla. Kiertelin ja kaartelin ja sitten huomasin vitriinissä kauniin maljakon. Pyysin myyjää avaamaan vitriinin ja pienen tsekkauksen jälkeen ostopäätös oli valmis. Maksoin ja käärin maljakon sanomalehteen ja laitoin sen reppuun, sillä olin kävellen liikkeellä. Kotona sitten otin kaunottaresta kuvan ja aioin lähettää sen saman tien Miehelle, mutta en lähettänytkään. Kun Mies palasi eilen reissulta, sanoin ostaneeni yhden jutun kirpparilta ja hänen pitää etsiä se. Ei mennyt kovin kauan aikaa (ja vain muutama hutiehdotus!), kun maljakko löytyi. Yhdessä ihastelimme sitä ja totesimme sen sopivan hyvin nuottikaapin päällä olevaan kauniiden tavaroiden kokoelmaan.
Jk. Pohjasta löytyi Arabian leima ja käsinmaalattu -teksti. Käänteisellä kuvahaulla löysin tiedon, että maljakko on 60-luvulta.
sunnuntai 3. huhtikuuta 2016
Kukitettua elämää
Leikkokukat on elämän ihania sulostuttajia. Ruokakauppaostoksilla on nykyään niin vaivatonta (ja edullista) napata mukaan tulppaanikimppu viikonlopun kunniaksi. Ostoskärryssä täysin sulassa sovussa tulppaanit matkasivat eilenkin jäävuorisalaatin, tomaattipussin, banaanitertun, turkkilaisen jogurtin, kananmunien, maitopurkkien ja muiden kanssa kassalle asti, sieltä autolle ja kotiin.
Tein kuten ohje sanoo: leikkasin uudet imupinnat ja annoin kimpun seistä töröttää missätahansamaljakossa kylmässä vedessä tunnin verran ja vasta sitten etsin niille sopivan maljakon. Aikomus oli ensin laittaa kukat turkoosiin perintömaljakkoon, mutta se on ilmeisesti mökillä. Toinen vaihtoehto oli ruskea ns. painimaljakko (perintömaljakko sekin), mutta siihen kimpun olisi joutunut ahtamaan. Kolmas vaihtoehto oli yllättävä kokeilu, joka vaati varsien lyhentämistä ja muutaman lehden poistamista. Yllättävän lisäksi toimiva ja kaunis. Pääsee toistekin tulppaanitöihin.
Tein kuten ohje sanoo: leikkasin uudet imupinnat ja annoin kimpun seistä töröttää missätahansamaljakossa kylmässä vedessä tunnin verran ja vasta sitten etsin niille sopivan maljakon. Aikomus oli ensin laittaa kukat turkoosiin perintömaljakkoon, mutta se on ilmeisesti mökillä. Toinen vaihtoehto oli ruskea ns. painimaljakko (perintömaljakko sekin), mutta siihen kimpun olisi joutunut ahtamaan. Kolmas vaihtoehto oli yllättävä kokeilu, joka vaati varsien lyhentämistä ja muutaman lehden poistamista. Yllättävän lisäksi toimiva ja kaunis. Pääsee toistekin tulppaanitöihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


