Kippis juhannukselle!

Olin sunnuntaista eiliseen asti Kotosessa ja palasin Laurilaan sopivasti juhannusta viettämään. Mies oli siivonnut (ja vaihtanut olkkariin kevyet kesäkappaverhot), joten tänne oli erittäin kiva tulla! Muuta ei tarvitse tehdä kuin poimia kukkia maljakoihin…

Tänään aamupäivällä haahuilin pihalla. Pergolan kukista oli huolehdittu tosi hyvin, se puuha kun jäi tänne kotonaolijan vastuulle. (Tiesin, että Mieheen voi luottaa siinäkin asiassa!) Varastosta oli löytynyt kolmaskin samanlainen kastelukannu (yksi on ostettu kaupasta, loput kirpparilta) ja niillä oli ihan selvästi jotakin keskinäistä asiaa. Ensin uumoilin, että mitähän se on, mutta sitten tajusin: Ne skoolasivat juhannuksen kunniaksi!

Pääsiäiskortti Turusta!

Tekaisin tuollaisen pääsiäiskortin. Kirjan ja keittiöpyyhkeet ostin kirpparilta ja muut kolme bongasin kävelylenkeillä pitkin poikin Turkua. Kävelylenkkejä kertyi tosi monta. Pitkäperjantai oli päivä, jolloin kävelin kolmen lenkin verran ja yhteensä 35 km. Siinä menivät Matteus-passio ja Johannes-passio ihan askeltaessa. Passioiden luonteiden ero tuli selväksi ja totesin olevani enemmän matteuspassioihminen.

Jk. Eilen palattiin Laurilaan. Tänä iltana menen virsikirjatöihin.

Jk2. Paluumatkalla tavattiin Kuopuksen perhe, joka oli tullut Ideaparkiin kuuntelemaan Batmanin eikun siis Robinin keikkaa. 

Talvilomaterveiset Turusta!

.

Vietin lauantaista lauantaihin talvilomaa Kotosessa. Kävelin paljon (yhteensä 120,1 km), luin yhden kirjan (Tuomas Kyrö: Miniä), nukuin pitkiä yöunia ja yhdet päikkärit. Sunnuntaina kävelin tuomiokirkkoon osallistuakseni viimeiseen messuun ennen remppaa ja nautin suunnattomasti lähes-täydestä kirkosta, upeasta musiikista ja siitä, että sai veisata täysin palkein. Torstaina olin Kino Killassa elokuvissa. Hind Rajabin ääni oli koskettava ja karu. Ostin Kotoseen uuden pikkupikkukasvin ja meille Laurilaan suosikkilaulajamme uuden levyn. Yhtenä päivänä minuuun iski mieletön verilättyhimo ja onneksi pakastimesta löytyi puolen paketin verran herkkulättyjä. 

Loma oli virkistävä, lepuuttava ja hyvä. Sopivasti tapahtumia ja paljon ihan vaan olemista. 

Kirjapiiri pieni pyörii

Mies oli parin päivän reissulla Kotosessa ja kotiutui sieltä puolenyön jälkeen. Toi minulle pyynnöstäni tuon kirjan, kun se on meillä kirjapiirissä tammikuun kirjana. Olen lukenut sen jo aikaisemmin, mutta ajattelin joulun jälkeen ottaa uusintakierroksen kirjan parissa.

Olen toista lukuvuotta kansalaisopiston kirjapiirissä. Lukukaudessa on kummassakin kolme kokoontumista. Syksyn kirjoja olivat Tango Frisk, Lukupiiri maailman laidalla ja Kadonneet. Ideana on se, ettei ihan uutuuskirjoja oteta, kun niitä on vaikeampi saada kaikille luettavaksi. (Meidän piirissä on tällä hetkellä seitsemän jäsentä.) Keskustelu hersyy kulloisenkin aina kirjan juonesta, henkilöistä, rakenteesta ja sen jättämästä muistojäljestä. Mukava piiri ja kiva, kun minut houkuteltiin mukaan!

Taas Laurilassa!

Eilen istuin bussissa vähän yli neljä tuntia ja sitten puolisen tuntia vielä Goljatin kyydissä ennen kuin olin Laurilassa. Bussimatka oli sujuva, kun pysähdyksiä Turusta Jyväskylään ei ollut kuin Tampereella ja Korpilahden risteyksessä. 

Kotona oli yllättävän paljon tilaa, kun vietin lomasen yksikseni yksiössä. Maonpunainen vessa oli saanut uuden seinävärin eli nyt se on kirsikankukanpunainen. Ilmansuunta-ajattelu kuitenkin pysyi samana.

Illalla lähdin tekemään lenkin ennen saunaa. Pimeyteen piti varustautua heijastinhenkseleillä ja taskulampulla. Reittivaihtoehtoja oli vähemmän kuin Kotosessa, mutta ihan hyvän lenkin (8 km) sain tehtyä.

Jk. Kuva on turkulaisen kierrätyskeskuksen pihasta. Hyvä maamerkki!

Rapputaulun ohjeet

Tänään on matkapäivä, mutta ei onneksi ihan aamusta. Heräsin kuitenkin aikaisin, joten on hyvin aikaa syödä aamupala, käydä suihkussa, pakata jne. Ns. rapputaulu kertoo kaiken muistettavan ennen lähtöä, kun se on sopivasti eteisessä.

Loma on ollut hyvä ja sopivan mittainen. Ehdin käydä kahdesti elokuvissa (Downton Abbey ja Timantit), kerran kirjastossa ja kahdesti kirjastoautolla, kerran kirkossa ja monta kertaa kirppareilla. Juuri sellaista, mitä halusinkin tehdä kävelemisen ja lukemisen lisäksi. - Kotonen on ihana paikka lomailuun ja oleiluun. Se on ollut meidän ihan just kaksitoista vuotta. 

Aamupala ihan itselle

Aamupala on katettuna ja tyylillä ihansitämitätekimieli. Viime viikolla oli monta puuroaamua, kun oli paljon porukkaa ja nyt on puurokiintiö taas vähäksi aikaa täynnä.

Olin ilmeisesti salaperäinen kertoessani eilen lomaviikosta… En tarkoittanut moista. Tänne Kotoseenhan minä tulin ja kevyillä matkatavaroilla, kun täällä on kaikkea tarvittavaa kaapeissa. Eilen illalla kävin ruokakaupassa ja kirjastoautolla. 

Onnellinen ryhmäkuva

Siivosin keittiön vihreän kaapin yläosan, kun Mies oli Kotosessa käymässä. Hieman muuttelin astiajärjestystä toimivammaksi. Hylly kerrallaan tyhjensin sisällön keittiön pöydälle. Nämä pikkukulhot näyttivät niin onnellisilta ryhmänä, että otin niistä kuvan.

Tammikuussa mainitsin, että kaksitoista on juuri sopiva määrä. Kolmetoistakin on. Tuon sinikukkaisen sain Kuopukselta taannoin ja se odotti kesällä Kotosen hyllyssä pääsyä kaltaistensa joukkoon.

Viikonlopun muistelua ja aamupalaa

Takana on pitkä viikonloppu tamperelaisten omien kanssa. Rentoon, mutta toiminnalliseen aikaan meillä kuului hämärä(pienois)golfia, frisbeegolfia, kävelyä, hyviä yöunia, pianonsoittoa, saunomista, pelejä ja ruoanlaittoa. Sunnuntaiaamuna kävin virsikirjatöissä, mutta ehdin jo sitten yhteiselle lounaalle takaisin Laurilaan. Omat lähtivät eilen iltajunalla Jyväskylästä. Mies oli lähtenyt aamujunalla Kotoseen. Kastelee kukat, käy elokuvissa, fillaroi ja viettää omaa aikaa kuten minäkin täällä.

Jk. Aamupalan katoin itselleni pitkien yöunien jälkeen. Kuvasin sen, totta kai!

Jk2. Eilen illalla saavutin viime vuoden! Vuoden 2024 lopussa minulla oli koossa kävelykilometrejä 3540,5. Nyt on jo muutama kilometri enemmän ja vuotta on vielä hyvin jäljellä.

 

Kukkien poimimista ja kävelyä = lomanen

Pieni lomanen Kotosessa on ohi. Mentiin sinne viime viikon perjantaina yhdessä, Mies tuli välillä Laurilaan ja palasi sitten torstaina. Tuona lomasaikana kävin pari kertaa kirjastoautolla, nukuin hyvin ja en, kävelin 140,3 kilometriä, poimin kaikkiaan viisi kukkakimppua (jos yksittäinen auringonkukkakin lasketaan kimpuksi), kävin monella kirpparilla, luin paljon ja katsoin pari elokuvaa. Sää suosi, aurinko porotti ja kohtasin vain yhden sateen. 

Torstai-iltana haahuiltiin Taiteiden yössä. Istuttiin kuuntelemassa Martinkirkossa urkumusiikkia, kierreltiin siellä sun täällä, nähtiin katutaidetta, ostettiin yksi pienenpieni grafiikanvedos, hankittiin iso kasa poistokirjoja ja minulle korvikset ja juotiin makoisat munkkikahvit Cafe Ankassa. 

Eilen ajeltiin keskiseen Suomeen. Matkalla oli poutaa, tavis- ja rankkasadetta. Laurilaan oli hyvä palata lomailusta virkistyneenä.

Totuus (ja harha)

Olen monesti sanonut ja sanon taas: totuus (ja harha) löytyy jääkaappimagneeteista. Laurilassa ja Kotosessa on jääkaapin ja sähkökaapin etumukset koristeltu mietelauseilla, kehotuksilla ja sanonnoilla. Jossakin vaiheessa voin saada hävittämispuuskan ja liian-tutuiksi-käyneet pääsevät jatkamaan elämäänsä jonkun muun jääkaapin oveen. Vapautus tekee hyvää kaikille!

Pupu! Ja toinenkin!

Oltiin pitkän viikonlopun verran Kotosessa. Lauantaina käytiin Salossa herättäjäjuhlilla, muuten kierreltiin kirppareita, luettiin, nukuttiin pitkään ja hyvin. Sen verran sateli, että kävelylenkit jäi kahteen, mutta lisänä rikka rokassa!

Kotosen lähelle puistoon/leikkikentän laitaan oli ilmestynyt pari pupua. Tästä lähien voimmekin omissa koordinaateissamme nimittää paikkaa Pupupuistoksi. Eläviä sukulaisia näkee tuolla rauhallisella asuinalueella kyllä varsin usein useampiakin. 

 

Meillä vaakutaan!

Taannoin kirjoitin pienimuotoisesta kylpyankkakeräilystämme ja siinä vaiheessa niitä oli kvartetin verran eli neljä. Hankkimiskriteerinä on se, että ne ovat erivärisiä. Ilahduttavat Kotosen kylppärissä olijaa. No, eilen sitten satuttiin törmäämään (kuv.) kirpparilla varsinaiseen ankkalaumaan ja oitis piti kännykän kuvarullasta tarkistaa olemassaolevien värejä. Ja nämä kaksi lähtivät meidän mukaamme kahden euron kolikkoa vastaan!

Nyt kaikki eivät enää mahdu suihkuhanan päälle, joten Mies lupasi jossakin vaiheessa rakentaa niille pitkän hyllyn kylppäriin. Sitä odotellessa lauman kuudelle  ankalle on sijoituspaikka pyykkikoneen päällä. Luulenpa, että vaakkuvat siinä sovussa!

Jk. Yhtä lukuunottamatta ankat ovat kotoisin kirppareilta. Posankka (eli tuo vaaleanpunainen) on ostettu museokaupasta ja oli aika hintava.

Monenlaista kukkaa!

Olin reilun viikon Kotosessa. Alussa ja lopussa kahdestaan, mutta sunnuntaista lauantaihin ihan yksikseni ja nautin kevätkesän vehreydestä, kukista, kirjoista (luin neljä) ja kävelystä. Nukuin hyviä yöunia ja parit pikkupäikkärit. Toiset niistä nojatuolissa telkkaria katsellen… Nuorempana ihmettelin, kun isä-Erkillä oli taito ottaa nojatuoliunet, mutta nyt en enää ihmettele. Päätin alkaa kutsua niitä Erkkiuniksi erotuksena tavallisiin päikkäreihin, jolloin torkutaan sohvalla/sängyssä.

Eilen paluumatkalla pysähdyttiin Kuopukselassa kahvilla. Vikke Väkkärällä alkaa olla kolmas koululuokka enää paria päivää vaille suoritettuna. Niin se aika vilistää!

Hyvin vähälläkin pärjää/pärjäisi!

Olen luonteeltani maksimalisti eli kaikkea pitää olla ja paljon. Vain yhden minimalismin rippeen tunnistan itsessäni ja se on Kotosen koristelaatikko. Yhdestä ainoasta peltilaatikosta löytyy nimittäin koristeet jouluun, pääsiäiseen ja vappuun! On tipua, joulukylttiä ja serpentiiniä. Laatikko löytyy helposti ja sille on taattu paikka. Toisaalta kahdessakymmenessäyhdeksässä neliössä kaikilla tavaroilla muutenkin on taatut ja mietityt paikat…

Kortti Turusta, ole hyvä!

Viime viikon keskiviikkona lähdimme ajamaan Kotoseen ja eilen tulimme sieltä pois. Mies junaili välillä kotiin viikonlopuksi ja minä vietin laatuaikaa itsekseni. Luin kaksi ja puoli kirjaa, kävelin paljon (89,7 km), nukuin hyvin, siivosin yhden kaapin, kiertelin kirppareilla ja nautin keväästä. 

Torstaina olimme kaupunginteatterissa katsomassa Isä -näytelmää. (Ollaan nähty siitä elokuvaversio ja tiedettiin hieman, mitä odottaa.) Näytelmä oli koskettava, tunteikas, herkkä ja vahva. Kyyneliltä ei voinut lopussa välttyä… Taneli Mäkelä oli näyttämöllä samaa mitä Anthony Hopkins valkokankaalla - varsinainen taituri! Kekseliäs ja vähäeleinen lavastus sai meiltä erityismaininnan. Kehtaisinko myöntää, no kehtaan! Tämä oli ihan ensimmäinen käynti ko. teatterissa. Taidamme mennä toistekin…

 

Elegia muovisille leikkuulaudoille

Viime kvartaalilla poistimme Laurilasta kaikki muoviset taikina-astiat ja leikkuulaudat. Leipominen sujuu nykyään eri kokoisten teräskulhojen avulla ja kaikki leikkaaminen, silppuaminen ja pilppuaminen puisilla leikkuulaudoilla. Tällä kvartaalilla heitin Kotosen muoviset leikkuulaudat roskikseen ja tilalla on kaksi puista kollegaa. (Turun kassissa odottaa viemistä vielä kaksi lautaa. Kotoseen on myös hankittu iso teräskulho pataleipäprojekteihin.)

Jk. Kuva on Kotosesta, jossa nyt sitten leivän leikkaaminen onnistuu hyvin isolla ikealaisella alustalla.

Kevytmielinen kevätolo ja kirjastoautokäyntejä

Viikko sitten keskiviikkona saavuin Kotoseen talvivisiitille ja tänään puolenpäivän jälkeen lähden pois. En ole tehnyt mitään sen kummempaa, mutta samalla vaikka mitä! Olen käynyt kolme kertaa kirjastoautolla, lukenut kolme kirjaa, tehnyt kevätsiivouksen, pessyt pyykkiä, käynyt monella kirpparilla ja kävellyt yhteensä sata kilometriä. Pakkasin nastalliset luottokengät matkaan mukaan, mutta kassissa ovat saaneet olla koko ajan, kun ihan tavistalvikengillä täällä on pärjännyt. Paitsi eilen illalla - tein iltalenkin lenkkareilla ja taas iski se tuttu hullaantuneen kevytmielinen kevätolo jalkoihin!

Ottamuksia 153

Oikeastaan otsikossa pitäisi nyt olla Vanhoja ottamuksia, sillä kuva on tismalleen kymmenen vuoden takaa ja Kotosesta. Paljon on sen jälkeen virrannut vettä Aurajoessa ja tuokin hylly näyttää nyt ihan erilaiselta. Mutteripannu on nykyään liesituulettimen tasolla, takaosan Kilta-astiat on kaapissa jne. Tunnelma on kuitenkin säilynyt juuri tuollaisena, yksiömäisen rauhallisena.

Kotosen uusi teemuki

Eilen bongasin yhdeltä kirpparilta aivan ihastuttavan teemukin. Hintaa oli euron verran ja kun kaiken lisäksi pöydässä oli kolmenkymmenen prosentin alennus, jäi mukille hintaa vain seitsemänkymmentä senttiä. Kaunis, siisti, virheetön ja iloinen! Iltatee maistui tosi hyvältä ja se on riittävän kokoinen (3,5 dl). Minulla on tapana täällä Kotosessa juoda iltaisin kannullisen verran teetä ja ehdoton lempijuttuni on tämä sitruunan ja inkiväärin uskomattoman hyvä liitto. On kofeiiniton ja siksi sopiva iltateeksi. Suosittelen kokeilemaan, jos olet inkiväärisitruunaihmisiä…

Jk. Syyslomaviikko päättyy tänään. Iltapäivällä nousen bussiin ja matkaan kotiin.