Pysäyttävä (kesä)otsikko

Tänä kesänä olen harrastanut otsikoiden keräämistä tuolla Facebookin puolella. Yhden päätin jakaa täällä, kun bongasin sen sopivasti kirjaston lehdestä yhtenä iltana. Otti ja kolahti. 

Olen aina ollut varsinainen kotikriitikko ja kärkäs arvostelemaan. Toki joskus hämärästi tunnistan ja tunnustan omat heikot kohtani, mutta useimmiten näen ne muissa. Siksi tuo otsikko on hyvä muistuttaja edes tämän yhden päivän ajan…

Sipulilause viikonlopulta

Meillä leikitellään sanoilla ja lauseilla. Hyvien yöunien jälkeen aivot ovat hyvässä terässä ja sanailua riittää. Tämä sipulilause on viikonlopulta. Monimerkityksinen, totta kai. Eilen iltalenkillä räpsäisin kuvan vanhan kirkon aidasta ihan tarkoituksella tekstipohjaa varten. Kyllä eläkeläisetkin voivat hassutella!

 

Mitä mieltä olet?

Kirjastossa tulee luettua aika paljon lehtiä ja samalla tallennettua oman muistin lisäksi Samun muistiin yhtä sun toista blogattavaa tai/ja mietittävää. Kuvassa uusin ajatus enkyllämuistamistä lehdestä muutaman päivän takaa. Ajattelemisen arvoista ja pohdittavaa. Jollakin lailla kyllä koen tekstin syyllistäväksi tai jotain. Mitä mieltä olet?

 

Piironginlaatikosta poimittua

Keräilen edelleen Oton muistiin kaikenlaisia lauseita, sanayhdistelmiä ja olen rakennellut niistä uusia päättömiä päätelmiä. Päätin tänä aamuna avata vähän yhtä piironginlaatikkoa. Näissä kaikissa ei ehkä ole mitään järkeä, mutta minua ne ovat huvittaneet ainakin siinä vaiheessa, kun olen ne kirjannut…

Siispä:

Hevospoolo, poolopaita, hevospoolopaita.

Juurisyy, hapanjuurileivonta, hapanjuurisyy.

Polvenkorkuinen, kenen polvi?

Ei piilosuola, vaan vielä petollisempi - salasuola!

Ja sitten yksi omakohtainen timantti melkein kahden vuoden takaa…

Mummu, sinä kuulut kivojen tyyppien joukkoon, et pelkästään ihmisten joukkoon. (Ykkönen 10.7.2022)

Jk. Kuva ei liity tekstiin. Onpahan vain räpsy saniaismetsästä. Tai oikeastaan, liittyhän se! Sanat,  saniainen! 

Kolme viisasta tekstiä

Ennen aikaan naiset kirjoivat seinille huoneentauluja. Nykyään kaikenlaiset tekstijutut, astiat ja laatat täyttävät huoneentaulujen paikat. Tämän aamuisessa kuvassa käytin lavastusta sen verran, että nostin aamukahvimukin ikkunalaudalle. Kolme mottoa yhdellä kertaa. Kolme viisautta, joita yritän parhaani mukaan noudattaa/toteuttaa. 

Sanojen maailma

 

Leikin usein kuvilla ja sanoilla. Lisään toisten tekstejä omiin kuviini tai joskus kaikki on kotikutoisia. Yritän olla tarkka siitä, että tekijä tulee mainittua - ainakin lainattujen tekstien alkuperä eli kunnia sille, kenen kynästä tai koneesta ajatus on lähtenyt. 

Meillä on (oikeastaan) tosi kivaa

Viikonloppuun kuului kävelyä, hyvää ruokaa, lukemista, saunomista, piilosanaa, elokuvia ja hölläilyä. (Sain aivokirjan eilen loppuun.) Iltamyöhällä istuskelin sohvalla ja Mies maalasi taulua keittiönpöydän ääressä. Ajattelin siinä, että meillä on oikeastaan tosi kivaa. Tuo on lause, jota meillä toistellaan hyvin usein. Ja kumpikin tietää, että lauaeesta voisi jättää vallan mainiosti tuon  oikeastaan -sanan pois, mutta se vaan kuulostaa sen kanssa hauskalta. Meillä on tosi kivaa ja ollaan onnenmyyriä.

Lause löysi kuvan!

Nyt on ollut aikaa hömppäohjelmien seuraamisen lisäksi tehdä jotakin muuta… Löysin ihan sattumalta Oton arkistosta upean lauseen, joka on peräisin Empire Falls -minisarjasta. Seuraavaksi aloin etsiä siihen sopivaa kuvaa. Yhteen aikaan keräsimme Kettulaan pieniä laivoja ja veneitä. Olen tietysti myös kuvannut niistä monia ja samaisesta Oton arkiston kuvapuoleltahan tuo kuva löytyi. Sitten vaan yhdistin lauseen ja kuvan ja siinä se oli ja on. 

Ymmärsinkö väärin?

Myönnän, että haluan käsittää sanoja ja termejä ihan tahallani väärin. En voi sille mitään. Tai varmasti voisin, mutta haluan leikkiä sanoilla. Keskiviikkoillan lenkillä Koroisilla tuli tuollainen kyltti vastaan. Ihan asiallinen, myönnän. Haluan vain ymmärtää sen niin, että palokuntalaiset tulevat kiltisti rivissä tuohon porukalla syömään ruokatunnilla. 

Sadetta ja paistetta

Eilen leivoin sämpylöitä ja odotin, että pitkulasämpylät kohoaisivat liinan alla tarpeeksi. Odotellessani vilkaisin ulos ja huomasin pihalla apean linnun. Se ilmiselvästi odotti aurinkoa, joka päivän myötä tulikin palloilemaan taivaalle.

Tämän viikon mietelauseena voisi hyvin toimia Kakkosen eilinen tokaisu: Mulla on hyvä ja pitkä muisti, mutta ei kovin hyvä.

 

Hajatuksia 27

Pääsiäisvapaa. Ruukkunarsisseja (3 kpl) on ripoteltu, viime sunnuntaina ostetut keltaiset tulppaanit ovat vielä iskussa, pääsiäisseitan paistetaan tänään ja koristeita laitettiin eilen siivouksen jälkeen esille. Tänäkin vuonna rairuohonkasvatus onnistui näin hienosti…

Eilen uutisten lopussa ruutuun lirvahti sellainen ilmaisu, että oli ihan pakko kirjoittaa se muistiin. Tässä sinullekin: Luvassa pölykäs kevät koivulla. 

Tänään sitten löysin yhdestä fb-ryhmästä yhden helmen. Saat senkin luettavaksi! Näyttelijä Sinikka Sokka esittelee legendaarisen reseptin pääsiäislampaalle.

 

Osuva otsikko!

Ai että minua huvitti tuo otsikko, jonka löysin sunnuntaina vanhasta lehdestä… Huvitti ja osui oikeaan. Minulle nimittäin on käynyt juuri noin, kun tammikuussa -17 aloitin liikkumaan säännöllisesti. Keksin itseni liikkujana ja nyt on tilanne sellainen, että en enää osaisi elää liikkumatonta elämää.

Esimerkki eiliseltä. Aikomuksena oli kävellä 18,6 kilometriä, jotta saisin täyteen yhden haluamani luvun. No, lähdin aamulla lenkille ja lähdin päivällä lenkille ja lähdin vielä illallakin lenkille. Kilometrejä kertyi aikomani lisäksi viisi ylimääräistä. Oli tosi hyvä pössis ja mieli ja sää ja kengännauhatkin sopivalla kireydellä joka lenkillä. Uskallan sanoa jo ääneen, että minä rakastan kävelemistä! 

Kuka täällä tiskaa?

Töissä muutimme  puolitoista vuotta sitten uusiin vanhoihin tiloihin. Silloin pähkäiltiin porukalla, olisiko pieni tiskikone tarpeen extrapienessä keittokomerossa. Päädyttiin siihen, että mieluummin laatikkotilaa kuin kone ja että jokainen tiskaa omat astiansa. Ajatus oli hyvä ja idea toimi. Tänä kesänä kuitenkin aina välillä oli kuulemma likaisia astioita siunaantunut pinokaupalla ja päätin ottaa huumorin avuksi. Löysin (mielestäni) hauskan sanonnan ja tulostin ja teippasin sen oveen viime viikolla. Tällä viikolla ei näkynyt pinoja. Odotan jännityksellä elokuuta, kun meitä alkaa olla täysi vahvuus paikalla…

Sanoja ja tokaisuja

Meidän klaanin pikkupojat on myös tehty oivista sanoista, nokkelista lauseista ja verrattomista ilmauksista. Mummun oikeudella (since 2015) jaan yhden kummaltakin. Ykkösen tokaisun olen kirjoittanut viime syksyltä muistiin. Suomenkielessä on aika vähän Q-kirjaimella alkavia sanoja. On Quorn ja kuokka (quokka).

Kakkosen ja Esikoisen kanssa käytiin eilen videopuhelukeskustelu. Esikoinen kysyi pojalta: Kuka on isän sisko. Kuka on isän pikkusisko? Kakkonen mietti hetken aikaa ja vastasi: Mummu. Kun olen rehellinen, niin minulle tuli kyllä tuosta väärästä vastauksesta hyvä mieli… 

Sitä kovempi ja muita lauseita

Luin eilen illalla upean pienen kirjan. Siihen oli kerätty lausahduksia ja niistä oli rakentunut tilanteita ja koko elämään vaikuttaneita kohtauksia. Sanoilla ja lauseilla on siis merkitystä. Kun suljin kirjan joskus puolenyön maissa, tuli mieleeni lause, jota isäni käytti. Jos vaikka lapsi löi päänsä, kätensä tai jalkansa johonkin, isä tokaisi oitis Sitä kovempi. Äitinä minusta se ei tuntunut ollenkaan hyvältä sanomiselta. Kerran sitten isä sattui olemaan keittiön oven takana, kun avasin sen nopeasti ja ovi kolahti isää päähän. Teki mieli sanoa Sitä kovempi, mutta en uskaltanut vaikka olin aikuinen ja isän tyttö. Olisi vain ollut hyvä huomata, miltä tuollainen lause tuntuu kuulla…

Yksi mielikylteistäni

Tämä on yksi mielikylttejäni - tai oikeastaanhan tämä on Terraviivan laatta, jonka kerran bongasin yhdeltä kirpparilta ja joka puhutteli ja -telee minua suuresti. Se on pudonnut ja liimattu kasaan, se on haljennut ja koottu uudestaan. On jaksettu kaikesta huolimatta uskoa asiaan. Ihana ajatus! 

Lausevarastosta hyvät huomenet!

Suusta voi päästä sammakoita ja/tai prinssejä. Minulla on tapana merkitä molempia muistiin. Seuraavan lauseen kuulin radiosta ja jokainen voi itse kategorisoida sen jompaan kumpaan. Minulle se oli samalla kertaa ylisokerihuurrekuorrutettu prinssi ja täysikasvuinen sammakko. (Sanoja muuten oli lastensuojelualan ammattilainen, mutta sillä nyt ei ole oleellista merkitystä.) Lause oli: Älyttömän ihanaa kevättä! En suosittele. 

Onko nyt jo aamu?

Pitkän avioliiton aikana samat lauseet toistuvat. Usein ei tarvita edes lauseita. Yksi uusi lause on nyt kuitenkin ujuttautunut aamuihimme. Minä taisin lanseerata sen. Aamuisin meillä herätään luomusti eli ilman herätyskelloa. Molemmilla on kyllä yöpöydillä omat herätyskellot, jotka aktivoituvat hipaisusta ja/tai tönäisystä, mutta jos nukkuu vasemmalla kyljellä, ei aina laiskanpulskeana jaksa kääntyä katsomaan näyttöä. Siispä kysymyslause on: Onko nyt jo aamu? Käytän sitä aika monena aamuna, jos huomaan toisen olevan jo hereillä. Ja saan kyllä vastauksenkin.

Jk. Kuva ei liity tekstiin. Se vaan on omalta pihalta ja elokuun puolivälistä.

Hyvä preesens

Törmäsin (kuv.) jossakin lauseeseen, jonka tallensin Oton virtuaaliseen piironginlaatikkoon. Tänään oli sen aika tulla esille. Sulla on niin hyvä preesens. Siihen kait meillä kaikilla on pyrkimys, että olisimme läsnä. Töissä se onnistuu joskus paremmin, joskus ei. 

En ole ikupäivänä kuullut lausetta Sulla on niin hyvä imperfekti. Ehkä sen kuulee joskus jälkipolvet joko muodossa Sillä oli niin hyvä imperfekti tai Sillä oli niin hyvä preesens. Mieluummin tuo jälkimmäinen, jos saisin toivoa.

Lainaus ja oivallus

Olin tallentanut Oton muistiinpanoihin eli Oton piironkiin yhden hyvän lainauksen, mutta en ollut merkinnyt siihen lähdettä. Se on kuitenkin niin hyvä, että haluan jakaa sen sinullekin. Siis: Mikään ruoka maailmassa ei voita elämää. Eikö olekin hieno lause? 

Tämä elämäntapamuutosvuosi on pitänyt sisällään hyviä makuja, hyviä raaka-aineita ja hyvin vapaata syömistä. En siis ole ollut millään kuurilla, vaan syönyt oman mieleni mukaan ja lisäksi olen liikkunut paljon. Yksi oivallus on kuvassa ja vapaasti käytettävissä. Olemme investoineet kannellisiin lasiastioihin ja kun niihin laittaa salaatin ja pilppuaa tomaatit ja kurkut, on astiat helppo nostaa pöytään ja kasvispuolta tulee syötyä vielä enemmän kuin ennen.