Eilen puolenpäivän maissa kaivoin leipomatarvikkeet esille. Pari tuntia myöhemmin minulla oli sämpylöitä ja kanelirullapullia pellilliset tehtyinä. Sämpylöitä syötiin vielä eilen illalla ja loput tänä aamuna. Pullia riittää vielä tämän päivän kahveille. Leipoessani muistelin, kuinka tein ensimmäisen pullataikinan kaksitoistavuotiaana äidin kirjoittaman reseptin mukaan. Siitä se leipominen sitten alkoi! Nuorena oli kyllä hiljaisempia kausia, mutta lasten myötä leipominen vilkastui. Ja jatkuu yhä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti