perjantai 30. huhtikuuta 2021

Kirja on hyvä ystävä


Lukuinnostus on jatkunut vuoden alusta saakka. Nyt on menossa vuoden kolmaskymmenesseitsemäs kirja. Makuuhuoneen pikkuhyllyssä on vielä monta kirjaston kirjaa odottamassa niihin tarttumista. Tässä iässä (62) on jo siinä elämänvaiheessa, että jos kirja ei parinkymmenen sivun jälkeen kiinnosta riviäkään, ei sitä tarvitse kahlata eteenpäin. Muutama kirja on palautunut hyvinkin nopeasti kirjastokassiin takaisin...Tämä kirja palautetaan vasta lukemisen jälkeen. Tässä vaiheessa olen lukenut reilun kolmanneksen. Pidän Raija Hellestenin kirjoitustyylistä. Luin jo alkuvuodesta hänen kolmannen kirjansa Raija. Nyt on toinen kirja menossa ja jäljellä olisi vielä ensimmäinen kirja Orvot. 

torstai 29. huhtikuuta 2021

Kävelin hautausmaalla

Eilen lähdin uskollisen mopen kanssa pienelle kävelylenkille ennen saunaa. Harvoin kävelyreittini kulkee hautausmaan kautta, mutta eilen kävelin siellä ja otin muutaman kuvan. Muualle haudattujen muistopaikalla oli kukkia, kynttilöitä ja pari enkeliä. Hautausmaalla oli rauhallista - kuten aina - ja satuin olemaan ainut kulkija. 

 

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Siivouspuuska maistui hyvältä!


Eilen illalla otin itselleni kokkausvuoron. Kasviskeiton kiehuessa hiljalleen vetäisin auki keittiön ison kuiva-ainekaapin ovet (2 kpl) ja päätin siivota siinä samalla. Järjestelin pastat, soijarouheet, säilykkeet, kuivahedelmät, keksit, sipsut ja herkut. Laitoin pusseista purkkeihin ja yhdistin laatikoita. Pöydälle tyhjentelin parit loppujämät eli tällä kertaa muutaman voileipäkeksin ja parin lakun verran. Muistin sitten, kuinka lapsista oli hauskaa tuon samaisen kaapinsiivouksen jälkeen! Silloin oli tarjottimella yleensä parit keksipaketin loput ja enemmän herkkuja. Tiesi, että äiti oli taas saanut siivouspuuskan ja se maistui hyvältä! 

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Muistiinmerkintöjä


Olen vihkoihminen, kansioihminen, listaihminen ja paperi-ihminen. Laukuissa on yleensä aina joku lehtiö sen takia, että haluan merkitä jotakin muistiin. Tosin viime vuosina lisäapulaisiksi ovat tulleet tekniset ystäväni Otto ja Taito, jotka umpioivat ja hilloavat vaikka mitä. Todellakin vaikka mitä - heidän kätköistään löytyy aineksia juttuihin ja ruoanlaittoon, hartauskirjoituksiin ja käsitöihin. Eläköön muistiinmerkinnät! 

maanantai 26. huhtikuuta 2021

Kiireetön ilta

Hitaat aamut saavat parikseen kiireettömät illat. Kannullinen teetä, hedelmiä ja jotakin pikkuhyvää ja elokuva tai tv-sarja. Ja parasta mahdollinen seuraa - niin kuin aamullakin... Eilen katsottiin viimeinen osa brittisarjaa Life - elämässä eksyneet, joka oli koukuttava kuuden jakson minisarja kerrostalon asukkaista. 

sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Huomenet hitaasta aamusta!


Nautin hitaista vapaista aamuista. Nautin siitä, kun on aikaa laittaa aamupala kauniisti esille (ja ikuistaa se kuvaksi) ja siitä, että kellon voi ihan täysin unohtaa. Viikonloppuni on useimmiten neljän päivän pituinen, joten siihen mahtuu neljä hidasta aamua. Mahtuu, jos ei ole virsikirjatöitä tai muita menoja. 
Kunnon (?) kuusikymppisen tapaan on lähes välttämätöntä kirjoittaa jotakin säästä... No, lämpöasteita on 2,8 ja ulkona näyttää hyiseltä. Aamupäivälenkki ei ajatuksenkaan tasolla oikein houkuttele, mutta luulen meidän suuntaavan kuitenkin ulos. Loppujen lopuksihan ulkoilu on aina vain pukeutumiskysymys.

lauantai 24. huhtikuuta 2021

Sisäänrakennettu sottapyttyys


Eilen käytiin ruokaostoksilla. Tein kaksi heräteostosta - saniaisen ja lehden. Saniainen pääsee kanssani töihin ja lehden luen palkkioksi tänään, kunhan olen ensin siivonnut oman huoneeni. Se on taas kuin pommin jäljiltä. En ymmärrä, miten tässä iässä (62) oleva NAISihminen osaa pitää muualla talossa järjestystä, mutta oman huoneen ovella kaikki mahdollinen järki katoaa saman tien ja sisäänrakennettu sottapyttyys ottaa vallan...

Jk. Huone siivottu ja kello on nyt 17.47.

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Kävelymaisemaa




Eilen tein aamupäivällä kympin lenkin yksikseni. Lenkki oli taas ns. moppelenkki eli napit korvilla kävelyä. Pari kertaa pysähdyin ottamaan Taiton taskustani ja kuvaamaan maisemaa, joka oli pakahduttavan hienoa. Maisemasta yleensä voidaan käyttää käsitteitä kulttuurimaisema, kansallismaisema. Minä haluan tässä(kin) asiassa olla omapäinen ja arkinen, joten otin käyttöön nyt saman tien sanan kävelymaisema. Ja se ei tietystikään voi olla käsite, vaan jaloite...

torstai 22. huhtikuuta 2021

Aamu on hitautta tulvillaan


Vapaapäivä n:o 1 alkoi nukkumalla pitkään. Heräsin kylläkin vähän ennen seitsemää ja mittasin joutessani verensokerin aamuarvon, mutta sen jälkeen menin nukkumaan vielä kahdeksi tunniksi. 
Nyt kello on puoli kymmenen ja lusikoin aamupuuroa maapähkinävoilla ja pakastepuolukoilla. Kiireettömyys on päivän teema taas kerran. Puuron jälkeen on kahvin, voileivän ja kananmunan vuoro. Kävelylenkki kuuluu/kuulunee aamupäivän ohjelmaan. 

Jk. Kuva ei liity kirjoitukseen. Se vaan on yksi räpsy meiltä kotoa tältä aamulta.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Lausevarastosta hyvät huomenet!


Suusta voi päästä sammakoita ja/tai prinssejä. Minulla on tapana merkitä molempia muistiin. Seuraavan lauseen kuulin radiosta ja jokainen voi itse kategorisoida sen jompaan kumpaan. Minulle se oli samalla kertaa ylisokerihuurrekuorrutettu prinssi ja täysikasvuinen sammakko. (Sanoja muuten oli lastensuojelualan ammattilainen, mutta sillä nyt ei ole oleellista merkitystä.) Lause oli: Älyttömän ihanaa kevättä! En suosittele. 

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Magneetti-ihminen


Olen aina pitänyt jääkaappimagneeteista. Jossakin vaiheessa laitoin itselleni hankkimisrajoituksen, jonka mukaan kirpparilta saa ostaa, mutta ei kaupasta. Se on pitänyt ja vaikuttanut tehokkaalta rajoitukselta. Kun työpaikalla muutettiin toimistot toiseen taloon, huomasin ilokseni saaneeni ison ja hyvän oven magneeteille! Holvin oveen sopii kaikenlaisia elämänviisauksia. 

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Ottamuksia 90

 

Löysin kuvan yhdeksän vuoden takaa. Silloin meillä oli tuollainen noppa. Nyt ei ole kyllä aavistustakaan, missä se on... Ei sitä kyllä koskaan käytetty määrittelemään, mitä lasiin kaadetaan. Kaadettiin, jos kaadettiin. Ei niin usein ennenkään, mutta nykyään vielä harvemmin. Niin - paitsi vettä ja monta kertaa päivässä! 

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

On hienoa olla kuuskaks!

Eilen oli kiva juhlapäivä. Aamupäivästä tosin kävin ensin virsikirjatöissä naapuriseurakunnan puolella, mutta jo puolenpäivän jälkeen olin taas kotona. Päivään kuului muun muassa: laulu- ja soittotervehdysonnittelu Instagramin privaviestipuolella (Ykkönen), videopuhelu ja onnittelut Hyvää syntymäpäivää, mummu! (Kakkonen, Esikoinen ja Miniä), onnitteluihin vastaaminen somessa, lahjojen avaaminen irl, erittäin hyvää juustokakkua, reipas kevätsäälenkki (8,5 km) Miehen kanssa, pari jaksoa Murhat maalaistalossa -sarjaa, sauna ja iltakahvi. Kiteytettynä: On hienoa olla kuuskaks!


 

lauantai 17. huhtikuuta 2021

Hyvä ikä


Eilen illalla mietin, mikä pääsisi tämän päivän kuvaan ja mikä olisi henkilökohtaisen elämäni vanhinta. No, löysin tutinrenkaan lipaston laatkosta. Se on aika lailla samaa ikää kuin minä nyt (62). - Synnyin Kuusiston papan nimipäivänä, mutta itse en Ottoa koskaan tavannut, sillä hän oli kuollut kolme vuotta ennen syntymääni. 
62 on hyvä ikä. Mies sanoi, että vaikutan seestyneeltä. Epäilen vahvasti.

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Puuro kahdella mausteella


Tänään oli puuroaamu. Puolukka kuuluu usein puurooni samaan tyyliin kuin porkkananenä lumiukolle. Tänä aamuna puolukkakasa sai seurakseen banaanin, joka oli jo hyvin kypsässä elämänvaiheessa. Asettelussa ei mennyt kovin pitkään, joten sain syödä lämpimää puuroa.... 
Vapaapäivä n:o 2 vaikuttaa aurinkoiselta. Tietää siis kävelylenkkiä. Lenkki ajoittuu tällä kertaa aamupäivään eli ennen lounasta. 

torstai 15. huhtikuuta 2021

Pikkuaurinko löytyi!


Eilen illalla käveltiin reilun tunnin lenkki ennen saunaa. Tien pientareilla oli muutamia pikkuaurinkoja. Yhden nappasin lenkkitakin rintataskuun ja kotona kukka pääsi maljakon korvikkeeseen eli munakuppiin. Tänä aamuna tapasin tosi virkeän pikkuauringon.
Aikanaan Esikoinen oli se, joka kuljetti kotiin ensimmäisen leskenlehden/ensimmäiset -lehdet joka kevät. Kukka kulkeutui kädessä tai takintaskussa. Ilo ja onni oli meillä molemmilla - ja kunnon kevätolo. Kevätolo tuli tälläkin kertaa Laurilaan...

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Ottamuksia 89


Eilen kaupunkireissulla löytyi kirpparilta vanhaa Kiltaa niin kaunis astia, että Mies halusi ostaa sen. Siispä astia päätyi ostoskoriin ja kassan jälkeen kotiin ja kotona tiskauksen jälkeen heti käyttöön. Pääsi säilömään Miehen nimipäiväsuklaiden loppuja. - Ei jäänyt päivän ainoaksi Kaj Franck -ostokseksi, kun toiselta kirpparilta löytyi iso Scandia -lusikka... 

tiistai 13. huhtikuuta 2021

Puuroton aamu


Rakastan ruokaa. (Ja sen huomaa!) Ja astioita, kattauksia, hitaita aamuja ja muistotallennuksia. Kuva on otettu kymmenen minuuttia sitten. Aamu on omasta tahdostani puuroton. Aina kun ei millään voi olla puuroaamu - mutta älkää kertoko tätä klaanimme pikkupojille! Aamu ja koko päivä on vapaa, jes! 

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Huonoa ja hyvää

 

Lukemisinnostus roihuaa edelleen. Viikonloppuna sain luettua loppuun kuvan kirjan ja pahoitin mieleni. En yllä alkuperäisen Tuomas Kyrön päähenkilön tasoon, mutta pienesti pahoitin. Kirjaa oli lukenut joku muukin tai jotkut muutkin. Ei se mitään, kirjaston kirjahan se on. No joo, mutta kevyitä koirankorvia laskin kymmenisen kappaletta! Eikö nyt joka taloudesta löydy jotakin paperia kirjanmerkiksi? Lainauskuittikin toimii hyvin moisena, vink vink. - Kirja oli hyvä. Humoristinen, lämmin ja helppolukuinen. Suosittelen. 

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Eilen oli kävelypäivä


Eiliseen vapaapäivään mahtui kaksi kävelylenkkiä. Ensimmäinen oli ns. moppelenkki yksin. Nimensä lenkki on saanut siitä, että kuuntelen samalla MP3 -soitinta, jonka nimi tuttavallisesti on Moppe. Joskus joku on kysynyt, mitä kuuntelen kävellessä - vastaus on: kaikenlaista aika kevyttä. Uutta ja vanhaa. AgitPropista Carolaan, Hectorista Ville Leinoseen, Kaj Chydeniuksesta Kerkko Koskiseen. Yms yms. Napit korvilla auttaa siihen, että askel nousee keveästi. 
Jälkimmäinen lenkki oli illalla ennen saunaa ja kaksistaan. Paransimme maailmaa, vaikka ei se taida näillä kävelypuheilla yhtään parantua... Ainakin yritimme. 
Päivän saldo näkyy kuvassa. Reilut kuusitoista kilometriä kahdeksankymmenen senttimetrin askelpituudella. 

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Uusin löytö


Olen astiaihminen, joka on naimisissa toisen samanmoisen kanssa. Meillä on kaapissa/kaapeissa ostettuja, perittyjä ja bongattuja astioita. Osa on maksanut maltaita, osa kohtalaisen paljon riihikuivaa ja osa sitten joko ihan vähän tai ei mitään. Uusin on viimeksi mainitusta kategoriasta. Nökötti ihan muina lautasina kierrätyskeskuksen hyllyssä ja tuntui olevan tyytyväinen päästessään meille. Tyytyväisyys on molemminpuolista. 

Jk. En muistanut laittaa kuvaan legendaarista tulitikkuaskia, jotta lautasen koko selviäisi. Se kuitenkin on asettikokoa.

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Ottamuksia 88

 


Ostin pääsiäiseksi kaksi pikkunarsissiruukkua. Toinen pääsi sisälle, toinen jäi ulos. Sisäruokinnassa ollut alkaa olla nyt elämänsä ehtoopuolella - tosin ruukku laitetaan varastoon odottamaan sulaa maata ja istutuspaikkaa- ja ulkoillut yksilö on kuin vasta silmänsä aukaissut. (Kuva on eiliseltä.) Mitä tästä opimme? Ulkoilma virkistää ja pitää pirteänä. No, sehän tiedetään jo muutenkin...

torstai 8. huhtikuuta 2021

Käänteinen perimysjärjestys


Yleensähän lapset perivät vanhemmiltaan (ja iso-) milloin mitäkin. Meillä on muutaman kerran perimysjärjestys ollut päinvastainen... Pari esimerkkiä: Kotoseen saatiin Esikoisen vanha läppäri, minä olen perinyt samaiselta lapselta kännykän ja kuvan naulakon perin Kuopukselta. Se näyttää todella vanhalta, mutta on uusvanha. Alkuun oli olkkarin ikkunalaudalla, nyt sitten jonkin aikaa pianon päällä. 

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Verho minun makuuni


Harvemmin tulee katsottua ja kuvattua katonrajaa. Eilen tein sen. Oman huoneeni verhokappa löytyi kirpparilta puolella (tai kokonaisella) eurolla ja asusti ensin tovin makuuhuoneen ikkunassa. Se on kaunis, graafinen ja leikkisä. Viihtyy varmaankin jouluun asti ikkunassa, luulisin. Lupaan kohdella sitä hyvin. 

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Pääsiäisen arvosana: kiitettävä


Arki alkoi. Tämä päivä on vielä vapaata. Aamupuuro puolukoilla ja vatuilla on jo lusikoitu, juotu kaksi lasillista vettä, otettu aamulääkkeet ja nyt on kahvin ja voileivän vuoro. Tänään on aika kerätä tiput, noidat, puput ja munat laatikkoon ja viedä varastoon. 
Voisin analysoida pääsiäisen nyt tuoreeltaan... Ruoka oli hyvää, sitä oli varattuna niin paljon, että kesken ei tosiaankaan loppunut. Lenkkeilykelit oli suotuisat. Unta riitti molemmilla ja aamuista tuli hitaita. Katsottiin elokuvia, luettiin kirjoja ja oltiin vaan. Pääsiäisen arvosanaksi tulee kiitettävä. Erinomaiseen olisi ylletty, jos koko klaani olisi ollut koolla...


maanantai 5. huhtikuuta 2021

Saanko esitellä, Maissi Peltonen!


Lähden helposti villityksiin mukaan. Tänä poikkeustalvena niitä on mediasta löytynyt. Villasukkakävely kyllä kiinnosti, mutta se jäi toteuttamatta. Tulppaanien hieronta ei kiinnostanut. Islantilaisneuleita en osaisi neuloa. Palapelejä olen aikanaan tehnyt aika paljon, mutta ne eivät nyt napanneet. Popcornin kasvatus oli se, johon suhtauduin erittäin skeptisesti. Kaksi viikkoa sitten tiistaina kuitenkin haettiin varastosta multaa, olkkarin kaapista astia ja keittiön kaapista popcornpussi. Kylvettiin ja epäiltiin. Meni useampi päivä, sitten alkoi jotakin näkyä. Kastelu/suihkuttelu oli jokapäiväistä ja sitten! Hups, saimme aikaan melkoisen peltosen. Hänen nimensä voisi aivan hyvin olla nyt Maissi Peltonen. 

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Saunapellontien trullit


Tämä kuva on lankalauantailta vuosikymmenien takaa. Edustaa sitä aikaa Keski-Pohjanmaalla, jolloin virpomisesta ei kukaan ollut kuullut mitään eikä lapset kulkeneet palmusunnuntaina noidiksi pukeutuneina ovikelloja rämpyttämässä. Lauantai oli se päivä ja asusteet olivat hyvin noitamaiset. Muutamana vuonna harrastin tuota puuhaa - joko naapurin tytön tai sitten luokkakaverin kanssa. Harjoittelimme laulut hyvin valmiiksi ja niin sitten isoilla saappailla pitkissä hameissa painettiin menemään pitkin kylää. Kahvipannuun kertyi pari pikkukolikkoa, pari suklaamunaa ja joskus jotakin erikoisempaa. Apteekilta saatiin kerran pienet koristeastiat. Palkkio ei ollut tärkeintä vaan esiintyminen ja perinne. 

lauantai 3. huhtikuuta 2021

Ottamuksia 87


On meillä täällä Laurilassa ihan suorat ovet, mutta tuon Soilin tipun kuvaaminen vielä-aamurähmäisillä-silmillä oli haasteellista... Pitkien ja hyvien yöunien jatkumo toimii edelleen. Nukutaan vanhat rästit pois ja uusiakin vielä pankkiin kaiken varalta. 

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Ihanan paljon asiaa


Eilen kotiin ilmestyi keväisiä pöytäliinoja ja pääsiäiskoristeita. Mies leipoi juustosarvia ja teki pashan. Minulle jäi silitys ja dekoraatiopuoli. Aamupäivällä ehdittiin lenkille ja iltapäivällä videopuheltiin Esikoisen ja Kakkosen kanssa. Molemmilla oli ihanan paljon asiaa. 
Pitkäperjantain kuuluu perinteisesti olla pitkä ja pilvinen. Forecan tätien mukaan päivän mittaan on melko pilvistä, puolipilvistä ja yleensäkin pilvistä. Pituuteen he ottavat kantaa numeraalisesti ja kertovat sen olevan 13 t 29 min. (Tai siis he käyttävät SI-järjestelmää ja sanovat, että t on h.)

torstai 1. huhtikuuta 2021

Maaliskuu oli hyvä ja onnellinen


Huhtikuu alkoi, joten nyt voisi raportoida jotakin maaliskuusta... Luin yhdeksän kirjaa, kudoin yhdet sukat valmiiksi ja toisista jo yli puolet, kävelin 171,8 km ja poljin spinningpyörää 8 t 33 min. Viihdyin töissä ja kotona. Sain ensimmäisen koronarokotteen. Juhlittiin kotona ja etänä kaikkia mahdollisia juhlakuun juhlia. Otettiin yrttipuutarha talviteloilta ja ostettiin siihen kaksi basilikaruukkua kasvamaan. Sisustukseen hiipi keltainen, oranssi ja vihreä. Maaliskuu oli hyvä ja onnellinen.
Olen nyt kuusi päivää pääsiäisvapaalla. Eilen oli ihanaa tulla siivottuun kotiin. Tänään haetaan vähän koristeita esille. Sitten vaan ollaan ja hölläillään... 

Jk. Tänään on aprillipäivä. Yritän varoa Miehen puheita.