Eilen illalla mietin, mikä pääsisi tämän päivän kuvaan ja mikä olisi henkilökohtaisen elämäni vanhinta. No, löysin tutinrenkaan lipaston laatikosta. Se on aika lailla samaa ikää kuin minä nyt (62). - Synnyin Kuusiston papan nimipäivänä, mutta itse en Ottoa koskaan tavannut, sillä hän oli kuollut kolme vuotta ennen syntymääni.
62 on hyvä ikä. Mies sanoi, että vaikutan seestyneeltä. Epäilen vahvasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti