Oho, mikä väri!

Eilen illalla lähärilenkillä taivas yllätti! Oli pakko räpsiä pari kuvaa tuosta vaaleanpunaisesta kauneudesta, vaikka kuvat on vain hailakka todiste näystä… Kävelin tunnin ja kaksi minuuttia ja huomasin, että hämärä ja pimeähkö tulevat salakavalan nopeasti. Olen mielestäni suhtkoht rohkea, mutta en kovin pitkään viihdy lähärillä syysiltaisin…Räpsimishetkellä kello oli 18.40.

Kuva syksyä pullollaan

Tämän aamun kuva on syksyä pullollaan. Pöytäliinassa (akryylipinnoitetussa) on syksyisen kaislikon värit ja aamupalaviili sai niskaansa satokautta eli omppuhilloa, puolukoita ja mustikoita. Omppuhillo muistettiin ottaa vasta vähän ennen aamupalaa sulamaan, mutta Mies keksi pehmentää sitä kuorimaveitsen terällä ja vähän kerrassaan hillo antautui lusikoitavaksi. Aamupalaan kuului lisäksi eilen leivottuja rouhesämpylöitä, leipäjuustoa, paprikaa ja appelsiinimehua. Ja minulle kahvia. On sellainen fiilinki , että tästä tulee hyvä päivä!

 

Frankista se alkoi!

Kun olin Kuopukselassa käymässä, siellä kuunneltiin musiikkia ja eilen sitten meilläkin! Ensiksi hain hyllyssä Frank Sinatraa ja sain soittimen kyllä päälle ja kuuntelinkin ihan tyytyväisenä yhden kaiuttimen taktiikalla, kunnes Mies tuli kotiin ja sai kytkettyä toiseenkin äänet. Seuraavaksi löytyi ihanaa kuusikymmenlukua. Päivän kolmas levy oli taattua suosikkiani, Ultra Brata. 

Jk. Soittimessa on kolmen levyn kelkka ja edellisen kerran meillä oli siis kuunneltu kolmen sinkun verran tositurkulaisuutta… Matti ja Teppo x 3. Jostakin turkulaiskirpparilta olin niitä taannoin bongannut ilmaisjaosta. Kerran kuunneltiin ja päätyvät meiltä kyllä kierrätykseen.

Hajatuksia 39

Hidas aamu, vaikka nyt kaksin. Aamupala syöty ja Mies lähti naapuriin viemään sanomalehteä. (Selitys: Viikonloppuisin lehti tuodaan ns. heittolaatikkoon ja lehden tilaaja on yli yhdeksänkymmenvuotias, joka asuu meiltä kuudensadan metrin ja lähilenkkitien päässä.)

Laitoin pyykkikoneen pyörimään. Petasin sängyn. Tein keittiössä yleiskatsauksen. Eilen hain viimeisiä kukkia pikkumaljakkoon ja se pääsi päivän kansikuvaksi. (Jos nyt ottaisin kuvan, olisi tuikuissa tulet.)

Jk. Hajatus on hajanaisia ajatuksia milloin mistäkin ja lyhyesti tai pitkästi. Asiasta tai sen vierestä. 

Samoja reittejä vuodesta toiseen

Kävelen usein samoja reittejä, polkuja ja teitä. Aika usein kipaisen ns. vanhalta radalta oikomäen kautta tälle hautausmaan vieressä kulkevalle metsätielle. Yleensä siellä ei liiku muita, mutta juuri tuona iltana minua juoksi vastaan mieshenkilö. Hänellä oli joko kiire ja/tai treeni ja ainakin kuuma. Minulla oli aikaa ja lenkki.

Räps ja naps

Melkein toistoa eiliseltä, mutta kuitenkin muutoksia! Ja nyt otin ensin tarjotinkuvan ja sitten vasta avasin telkkarin, kuten otsikosta voi huomata… Vielä löytyi muutama pikkupikkutomaatti kasvimökistä ja pakastimesta hain mustikoita ja ruisleipää.

Tänään käyn ainakin kirjastossa ja pesen pyykkiä. Illalla lämmitän saunan. Muuten teen mitä lystään. 

Naps ja räps

Mies lähti aikaisella aamujunalla Helsinkiin lapsenvahtikeikalle. Minulla on muutama hidas aamu sitten ohjelmassa. Valmistelin itselleni aamupalatarjottimen, kannoin sen olkkarin pöydälle, avasin telkkarin naps ja otin tarjottimesta kuvan räps. Kun ollaan kaksin, syödään aina keittiössä. Yksin ollessa joustetaan ja otetaan telkkari seuraksi. 

Pekka Pouta lupasi juuri äsken kaunista säätä, joten luvassa on kävelylenkki aamupäivällä. (Ja iltapäivällä hyötylenkki kylälle ja takaisin.) Eilen räknäsin syyskuun kävelykilometrit ja sain luvuksi 431,5 kilometriä. Ja nollasta taas lokakuu käyntiin!

Sohvannurkkailua

Kaunis syyspäivä ja kotimainen elokuva menossa. Kävelylenkki suunnitteluasteella eli hyvin suunniteltu, mutta vielä täysin tekemättä. Sohvannurkkailua nyt ensin kuitenkin. - Ja matemaattinen aivopuoliskoni on kyllä jo muistuttanut, että tänään päättyy syyskuu ja on aika laskea kuukauden liikuntamäärä… 

Jk. Kuvan laatikkoon on muuten maalattu teksti SANOMIA, vaikka osa kirjaimista kyllä peittyykin.

Kolmen euron asetelma

Kuvassa on kolmen euron asetelma eilisaamulta. Toukokuulla ostettiin pihakirppikseltä tuo pieni pilkkumi kahdella eurolla ja sunnuntaina täsmälleen kilon verran luumuja eurolla. Jos nyt ottaisin kuvan, olisi astia jo paljon vajennut, sillä luumut ovat/olivat tosi hyviä. 

Yli 105 miljoonaa!

Ei rahaa, vaan askeleita. Ei minulla yksin, vaan lisäkseni kahdellasadallaseitsemälläkymmenellä muulla kävelijällä. Kaksi viikkoa taaperrettiin ympäri Suomea ja kaikki askeleet kirjattiin ylös. Projekti oli Suomen Työväen Urheiluliiton vuosittainen Askelviikot tai Askelkisa ja osallistuin viidettä kertaa jahtiin. Tällä kertaa keräsin 267554 askelta ja olin yhdeksästoista. Kiva kisa ja kannustaa ihmisiä kävelemään, joka tietääkseni on niitä parhaita harrastuksia…

Huomenta Tampereelta!

Tosi kiva viikonloppu tamperoinnin ja mummuilun merkeissä meneillään. Hyvää ruokaa, erittäin hyvää seuraa, hulluttelua, hassuttelua, kunnon yöunet (kiitos Ykköselle sängyn lainaamisesta!) ja rentoilua. Eilen yllätin itseni katsomasta lentopallo-ottelua, koska kerran kaikki muutkin… Iloittiin yhdessä historiallisesta pronssimitalista.  - Tänään junailen takaisin kotiin eli mummulaan. 

En ostanut, kuva riitti!

Kaikenlaisiin tavaroihin sitä törmää (kuv.) kirppareilla! Esillä oli kokonainen pöydällinen ns. huumorimukeja ja kaikkiin oli kuva tullut vähän liian reunaan eli jotenkin hassuun paikkaan mukia. En edes katsonut hintaa, sillä minulla ei ollut aikomustakaan ostaa. Teksti tietysti piti paikkansa!