Tämän aamun näkymä kuistilta oli luminen. Määrällisesti ei paljoakaan, mutta valaisevaa määrää rutkasti. Mies aloitti jo lumityökauden etupihalla ja postipolulla. Minä etsin varastosta pitkät talvisaappaat ja vaatekaapista lämpimän neulemekon (kirppisostos viime kevättalvena) ja lähdin virsikirjatöihin. Loppusoiton, virsien alkusoitot ja vastausmusiikin löysin omasta päästäni, muut meni painetun nuotin mukaan. Musiikkia tunteville kerrottakoon, että virsi 158 sai aikaan tuomiosunnuntaiteemaista kvartti-improa alussa ja lopussa…
Omapäistä arkeilua
Kävelijä, kokkailija, kokeilija. Vaimo, äiti, mummu. Omapäinen.
sunnuntai 22. marraskuuta 2026
lauantai 21. marraskuuta 2026
Talkoilua taikinamaailmassa
Lupauduin jälleen kerran (19. kerta) leipomaan seurakunnan kaikkiin joulunaluskekkereihin pikkupipareita. Aikaa talkoilussa meni kaksi ja puoli tuntia ja jos kirjanpitoni pitää paikkaansa, tein 661 piparia. Malleina olivat kukka ja sydän ja sydämiä oli noin 2/3 koko satsista. Rakkauttahan tarvitaan aina! Musiikista vastasi Jouluradio ja sen popversio. (Olen vieläkin pienesti ärsyyntynyt, kun jazzjoulua ei kanavien joukosta enää löydy…)
Huomenna pakkaan piparit muutamaan peltipurkkiin ja vien pappilaan. Huomenna on myös virsikirjatyöpäivä ja ehdoton lempipyhäni: tuomiosunnuntai.
perjantai 20. marraskuuta 2026
Lapsen oikeudet
Hyvää Lapsen oikeuksien päivää! Kuva on otettu yli kuusikymmentä vuotta sitten naapurissa, jossa oli valokuvaamo. Olin pienenä varsinainen kyläluuta ja minut löysi milloin mistäkin naapurista. Villapusero oli punainen ja siinä oli kultaisia hileitä tms. Hyvin keskittynyt ilme ja olemus kertoo joko orastavasta tai olemassaolevasta lukutaidosta.
torstai 19. marraskuuta 2026
Neljäkymmentäneljä vuotta yhdessä!
Meillä on jo vuosikausia ollut kuvan postikortti keittiön kaapinovessa. Aikanaan liimasin siihen tuon tarran lisukkeeksi. Jotenkin kuvan tummapintaiset kivet tuntuivat kaipaavan pientä twistiä, mottoa ja katseenvangitsijaa.
Eilen meillä oli Miehen kanssa vuosipäivä. Neljäkymmentäneljä vuotta ollaan hengailtu yhdessä ja kyllähän tuollaiseen vuosimäärään mahtuu kaikenlaista! Lapsia, lastenlapsia, hulluttelua, sairautta, liikuntaa, päähänpistoja ja rakkautta. Ennen kaikkea rakkautta…
keskiviikko 18. marraskuuta 2026
Hyvä lause!
Uskon länsimaiseen lääketieteeseen ja uskon tuohon lauseeseen, jonka löysin lauantaina Ykkösen saunapillimehupurkin kyljestä. Omalla asenteella on iso merkitys monessa asiassa ja ilman muuta sillä on merkitystä myös hyvinvoinnin suhteen. Uskotko? Allekirjoitatko?
Tunnisteet:
asenne,
elämä,
elämänohje,
hyvinvointi,
lauseet
tiistai 17. marraskuuta 2026
Mitä tapahtui 15.11.2013?
Ykkösviikonlopun hulinoissa jäi huomioimatta (näin julkisesti), että sunnuntaina meillä tuli Kotosen ostamisesta kuluneeksi kolmetoista vuotta. Kuva-arkistosta löytyy enemmän kuvia vasta myöhemmiltä vuosilta - tämä kuva on kahdentoista vuoden takaa. Kotos-osto oli aika nopea (ja onnistunut) päätös, mutta sellaisiahan meillä on ollut oikeastaan koko yhteisolon ajan…
maanantai 16. marraskuuta 2026
Uusi asukas
Tänään hoidettiin Esikoisen puolesta yksi rautakauppa-asia Jämsässä ja samalla vietettiin hauska humputtelupäivä ihan kuin ennen vanhaan. Käytiin erittäin hyvällä lounaalla ja koluttiin useampaakin kirpparia läpi. Yhdellä kirpparilla Mies näki nallen, joka oli kuulemma tosi yksinäisen näköinen. Yritin ensin kertoa, että sillä on siellä ihan hyvä olla, mutta annoin lopulta sitten periksi ja nalle päätyi kassan kautta Laurilan asukkaaksi. Yritä tässä nyt sitten hävittää pehmoeläinporukkaa…
Tunnisteet:
kirpputorit,
mies,
nallet,
ostokset,
pehmoeläimet,
tänään
sunnuntai 15. marraskuuta 2026
Ai että oli hyviä!
Eilen aamupäivällä solmittiin Ykkösen kanssa esiliinat vyötäisillemme ja kasasimme tarvittavat raaka-aineet pöydälle. Ykkösen kännykältä löytyi resepti, jota oli kuulemma jo kokeiltu isänpäiväksi ja päätimme mekin leipoa herkkucookiesit. Hyvällä yhteistyöllä saimme aikaan kuusitoista erittäin hyvää suklaista pyörylää. Päiväkahvilla maistuivat taivaallisilta!
Jk. Poika hoksasi, että jääkaapin magneetti sopi eilisen teemaan tosi hyvin. Siksi sekin pääsi kuvaan.
lauantai 14. marraskuuta 2026
Rentoa huomenta!
Rentoiluaamu menossa. Eilen illalla haettiin Ykkönen junalta ja käytiin kolmisin Raxissa syömässä. Tänä aamuna makoiltiin ennen kahdeksaa meidän sängyssä (nuorin siinä keskellä) ja tehtiin porukalla Sanaseppää. Aamupalan jälkeen Mies meni käymään naapurissa ja me petattiin sängyt ja nyt sitten ollaan vaan. Tälle päivälle ei ole mitään isompia suunnitelmia, mitä nyt ajattelin tehdä pienen pullataikinan jossakin vaiheessa…
Tunnisteet:
aamu,
lapsenlapsi,
leipominen,
mies,
rentoilu
perjantai 13. marraskuuta 2026
Yllätys!
Tänä aamuna maisema oli erilainen kuin eilisaamuna. Valkoista oli maassa ja koko ajan taivaalta tuli lisää. Vähän aikaa vielä köllöteltiin sängyssä lämpimien peittojen alla ja katseltiin ikkunasta lumen rauhallista leijailua.
Aamupäiväkävely oli lähäriä kuuden kilometrin verran. Tie oli märkä ja jotenkin ei lenkki kulkenut ollenkaan. Pitkään aikaan ei ole ollut niin hidasta vauhtia! Raitista ilmaa kuitenkin sain ja sukankärjet märiksi, mutta nyt on villasukat jalassa ja lenkkisukat kuivumassa.
Muutaman räpsyn ajaksi maltoin pysähtyä. Koti häämöttää siellä, samoin Kettula.
Jk. Tällä kertaa minulla oli kävelyseurana Sanna Marin.
torstai 12. marraskuuta 2026
Pikkuoranssien aika
Tämä on oranssia aikaa. Klementiinit ja satsumat vyöryvät ostoskoreihin ja persimonit perässä. Sanoisin, että oi että! Muistuu mieleeni se syksy, kun odotin Esikoista ja söin pikkuoransseja kilokaupalla niin, että sillä ei ollut mitään rajaa. Nykyään osaan vähän hillitä itseäni, mutta useampi kuitenkin kuluu illassa tai aamussa. Olen nykyään kaiketi kohtuukäyttäjä!
Tunnisteet:
hedelmät,
herkut,
muistot,
nyt,
pikkuoranssit
keskiviikko 11. marraskuuta 2026
Värikkäitä tyyppejä
Eilisilta oli vilunväristyksiä, lihassärkyjä ja vetämättömyyttä täynnä. Yön nukuin kuin possu ja olo on ihan ookoo, mitä nyt molemmat olkavarret ovat vähän kipeinä. Aamupala maistui (kuten yleensä aina) ja nyt on sohvannurkkailua, sosiaalista mediaa ja sanaseppäilyä ohjelmassa. Kuvan räpsäisin äsken, kun tuo juna näytti niin riemastuttavan värikkäältä. Se on ollut kaikkien pikkuomien suosikki ja aina välillä on päitä etsitty, kun niillä on tapana kieriä leikin tiimellyksessä mihin sattuu…
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











