Yllätys!

Sain eilen tällaisen yllätyskimpun. Kaunis kuin mikä. Maljakot ovat olleetkin pitkään lähes turhan pantteina kököttäessään nuottikaapin päällä ja/tai keittiön kaapissa. Kokemuksesta tiedän, että kesällä kuljettelen kävelylenkeiltä kaikenlaisia kimppusia, mutta se tyyli odotuttaa vielä itseään. 

Six seven ja Otonpäivä

Tänään on Oton päivä. Ilokseni olen sattunut syntymään isänisän eli Oton nimipäivänä. (Kyseistä Ottoa en ehtinyt koskaan näkemään, sillä synnyin vasta kolmisen vuotta hänen kuolemansa jälkeen.) Merkkipäivää olen viettänyt ihan vaan kotoisasti. Mies teki tällä viikolla jo aikaisemmin tiramisua ja tänään väsäsi vielä puolukkapiirakan. Lahjaksi osti minulle toivomani lenkkarit. - Osuvimman ja nykyaikaisimman onnitteluviestin sain kyllä pikkuveljeltäni (4 vuotta minua nuorempi). Hän lähetti aamutuimaan viestin: Paljon onnea, Six-seven! 

Jk. Ja just äsken kävi Pastori Kissanen onnittelemassa. Onnitteluvirsi kuistilla ja lisävibratolla oli virsikirjatöistä hyvinkin tuttu ja lahja ja kukat mieluisia. Ystävät on kultaakin kalliimpia.

Kirkkolenkki ja summittainen saunomisaika

Kävelyreittini kulkee hyvin usein vanhan kirkon läheltä. Aina silloin tällöin kuljen sen pihan läpi, mutta eilen illalla ohitin kirkon hieman kauempaa ja kiersin Lemettilän tilan tien kautta. Tuota kirkkomaisemaa on monenmoni pysähtynyt kuvaamaan ja niin tein minäkin. Pimeähkö kuvasta tuli (klo oli 19.29), mutta oleellinen on näkyvissä. 

Lenkin pituus oli reilut yksitoista kilometriä. Saunaan ehdin juuri sopivasti, kun oli etukäteen sovittu summittainen saunomisaika. 

Lehdessä oli totuus!

Eilen suuntasin kirjastoon. Palautin kaksi kirjaa ja luin yhden lehden. Lehdessä oli iso artikkeli kävelyn hyödyistä. Räpsäisin yhdestä otsikosta kuvan, sillä se huvitti ja resonoi niin paljon. Illalla kysyin kotona, miten on tuon otsikon totuuden kanssa meillä. Mies sanoi, että ei muista, että olisin ollut pahalla tuulella lenkiltä tullessani. (Täytyy myöntää, että olen joskus lähtenyt kotoa puolivihaisena…) Eli lehdessä oli totuus! Ja Miehen vastaus tuli saman tien ns. lonkalta.

Jk. Tuli mieleen vielä se, että aina silloin tällöin uutisoidaan huonokuntoisen vanhuksen löytyneen jostakin harhailemasta hyväkuntoisena. Ei tämä liittynyt nyt oikein mihinkään, mutta tuli vaan mieleen.

Sotkotus/sötkötys ja kaikenlaista muuta aamupalalla

Aamupalalla on aika usein sama kaava eli siihen kuuluu kahvia, voileipää ja jogurttia. Ruisleipien päällä oli tänä aamuna Tartex -kasvistahnaa, juustoa ja kasa kurkkua. Kun olin juonut kahvini, kaadoin samaan mukiin maustamatonta abjogurttia ja lisäksi hieman tämänhetkistä suosikkiani eli Sisilia -jogurttia. Sotkin mukaan pakastemarjoja (musti- ja puolukoita), mehiläisen siitepölyä ja viherjauhetta. Sotkotus/sötkötys näyttää varsin epämääräiseltä, mutta oli hyvää. Sen jälkeen oli vielä aamushotin vuoro eli snapsilasillinen tyrnimehua, joka on niin hirveän makuista (ja olletikin terveellistä), että se on pakko vetää ykkösellä… Kun siitä kumpikin suoriutui, oli palkinnoksi lasilliset ihanaa appelsiini-mango -juomaa.

Jk. Tarjolla oli myös puuroa, jota Mies söi. Minä olen puuron suhteen vaihtelevaismielinen. Klaanin ollessa paikalla syön kiltisti puuroni, mutta muuten todella harvoin.

Jk2. Marjoja oli annoksessa enemmänkin kuin nuo näkyvät. 

Viiden kupin puu

Laurilan pientilalla kasvaa kuusien, mäntyjen, leppien ja koivujen lisäksi muutama tammi, pari haapaa ja useampi pihlaja. Eli ihan tavispuita melkein kaikki. Erikoisuutena on kahvi(kuppi)puu, joka talvehtii näillä leveysasteilla varsin mallikkaasti ja johon ilmestyi kevään myötä taas yksi kuppi lisää. Onnea on oma iso piha, jossa voi hupsutella ja hassutella!

Lauantaihin mahtui viisi tuntia askellusta

Eilen aamulla päätin, että kävelen paljon. Halusin saavuttaa tasaluvun tällä viikolla ja ahneena ihmisenä tietysti jo mielellään lauantaina…

Ensimmäinen lenkki oli 11,6 km. Hyvä alku siis päivälle. Toinen oli osin lähilenkkiä ja osin muuta. Sen pituus oli 8,6 km. Illalla vielä lähdin kolmannelle ja kävelin 9,9 km. 

Korvissa soi podcastit, silmillä oli ekalla lenkillä arskat ja kengännauhat olivat kaikilla kerroilla oikealla kireydellä. Kävelin kaikkiaan viisi tuntia ja kilometrejä kertyi 30,1. Tasaluku (1100 km) täyttyi, mieli oli hyvä, keho oli ihanasti uupunut.