Tästä en saa latin latia!

Nämä eivät ole koiranruokaa. Nämä eivät ole jäniksenpapanoita. Nämä ovat mulperimarjoja. Ostin maanantaina ison pussillisen (500 g) Ruohonjuuresta. Niissä on ceetä, kalsiumia, kuitua, proteiinia ja rautaa. Näkyvät tulevan hyvin toimeen suklaakonvehtien kanssa olkkarin pöydällä. Päivittäin voi valita, kumpia ottaa…

Jk. Vaikka mainitsin ostopaikan, ei tämä ole kaupallinen yhteistyö. En hyödy tästä penniäkään, enkä saan latin latia. 

Styroxlumisateen jälkeen on poutasää

Eilen illalla lähdin kävelylenkille poutasäässä. Ehdin kävellä kuutisen kilometriä, kun aloin ihmetellä taivaan tummansinisyyttä ja arvelin, että tuosta väristä voisi lumisade kohta yllättää… Oikeassa olin ja jouduin keskelle sakeahkoa styroxlumisadetta ja kovaa tuulta. Urheasti kuitenkin kävelin, sillä arvelin sään muuttuvan jossakin vaiheessa. Lumisade kesti suunnilleen kilometrin verran ja sitten taas tuli pouta. 

Lenkille tuli pituutta 11,8 km. Kotipihalla kuvasin urheita narsisseja. Niissä sitä on kunnon asennetta ja ytyä! 

Sitä sun tätä -päivä

Tänään käytiin isommassa lähikaupungissa. Lounastettiin kaksi yhden hinnalla, kiitos alueosuuskaupan. Vatsat tulivat sopivasti - ei ähkyyn asti - täyteen. Käytiin myös kirppareilla ja muissa liikkeissä. Kirpparilta tehtiin heräteostos, jonka esittelen sitten myöhemmin kehyksissä seinällä. Ruohonjuuresta haettiin uusi pussillinen mehiläisen siitepölyä, pullollinen camelinaöljyä ja pussillinen mulperimarjoja. Ruokakaupasta haettiin vapuksi täydennystä.

Jk. Ystävän kymmenen päivää, sitten tuomasta kukkakimpusta on vielä keltaiset krysanteemit iskussa. Ilahduttavat olkkarissa pikkuaurinkotyylillä.

Tuli sitä lunta!

Eilen oli liikuntavapaapäivä. Iltapäivällä sateli vettä, illansuussa sade muuttui rännäksi ja tänä aamuna takapihan maisema näytti vähälumiselta. Forecan tätien mukaan päivä kerrallaan pitäisi taas lämmetä, joten olemme toiveikkaita! 

Tänään menen virsikirjatöihin. Päivällä käyn kävelylenkillä. Muita suunnitelmia ei ole valmiina.

 

Eilinen oli yhtä kuin kaksikymmentäseitsemän kilometriä

Eilisen tavoite onnistui! Kolme lenkkiä (8,3 km + 9,9 km + 8,8 km) tein ja nautin kauniista kevätpäivästä. Välillä paljain käsin, välillä taas käsineisin käsin. Toisella lenkillä törmäsin (kuv.) kauniiseen näsiään, jonka halusin kuvata. Myrkyllisyys ei toivottavasti välity kuvan kautta…

Olen iloinen, että jalat kestävät näin paljon kävelyä. Nyt aamulla eivät enää edes muista kävelleensä eilen kilometrikaupalla. Siitäkin on syytä olla kiitollinen! Jos pitäisin ns. kiitollisuuspäiväkirjaa, olisi jaloilla, reisillä, lonkilla ja polvilla ihan omat nimikkolukunsa päivittäin.

Yksi kolmasosa liikunta”urakasta” tehty!

Aina välillä asetan itselleni liikunnallisia päivä- tai viikkotavoitteita. Eilen illalla huomasin, että oikeastaan tämän viikon tavoitteesta puuttuu vielä/enää neljäkymmentä kilometriä ja olisi kolme päivää aikaa saavuttaa se. No, sitten olen seurannut siinä sivussa sääuutisia ja lauantaina pitäisi tulla lunta ja vettä tai pelkästään lunta tai vettä… Ajattelin sitten vähän kerätä kilometrejä ns. etupeltoon ja tämän päivän tavoie on kolme lenkkiä.

Ensimmäisen tein heti aamusta. Se oli lähilenkki ja pituudeltaan 8,3 km. Kun olin tullut siltä, asetuin lempipaikalleni sohvannurkkaan ja räpsäisin kuvan. - Seuraavalle lenkille lähden päiväkahvin jälkeen ja illalla kolmannelle. 

Torstait on kukkienkastelupäiviä Laurilan allakassa

Minun tehtäviini Laurilassa kuuluu kukkienkastelu. On niitä muitakin, mutta tämä nyt tuli mieleen tänään. Olen ottanut tavaksi kastella kukat aina torstaisin, kun kerta viikkoon tuntuu ainakin nyt olevan sopiva sykli. 

Ensin keitin vedenkeittimellä 60-asteista vettä ja kastelin santut. Makkarin ikkunalla kun on kuusi santtua, joista neljä kukkii ja kaksi miettii kukkimista. Toivon enemmistön saavan vähemmistön puolelleen. 

Seuraavaksi kastelin olkkarin kahden ikkunan kukat, oman huoneeni kukan ja keittiön kukan. Viimeksi mainittu pääsi nyt kansikuvakukaksi. Se on nukkatyräkki eli paha poika. Seksipalmuksikin kuulemma kutsuttu…