Maanantaiaamun värejä ja makuja

Kuvasta voi helposti päätellä, että menossa on hidas aamupala ja että olen yksin kotona. Mies lähti eilen aamulla Kotoseen kiertelemään taidenäyttelyitä ja kastelemaan Kotosen kukkia. (Traakkipuu, kaktus, aaloe.)

Eilen kävelin kaksi pitkähköä lenkkiä, tälle päivälle on suunnitteilla ainakin yksi hyötylenkki kirjastoon. Illalla aion sytyttää pergolan pöydälle kynttilän, kun isä-Erkin kuolemasta tulee tänään kuluneeksi kaksikymmentäkahdeksan vuotta. 

Juhlistamassa hyvää ystävää

Eilen oltiin hauskoilla viiskymppisillä. Siellä oli mm. naurua, kyyneliä, kuvia, hyvä sketsiesitys, ihanaa täytekakkua, kukkia, lahjoja, tuttuja ja vieraita. Sankaritar eli Pastori Kissanen oli elementissään ja voisi milloin tahansa vaihtaa alaa stand up -esiintyjäksi. Hänellä, kahdella muulla ja minulla on oma ryhmä, jonka nimi on Hankalat akat. Juhlien kunniaksi tilasin meille kaikille hienot rintamerkit, jottei muillekaan jää luonteenlaatumme epäselväksi… 

Jk. Ryhmämme kolme jäsentä on nyt täysi-ikäisiä. Neljäs on vielä nuorisolainen, mutta istuu porukkaan hyvin.

 

Kympin ostos/löytö!

Tämä prikka löytyi Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta keskiviikkona. Hetken aikaa mietin ostamista, kun hinnaksi oli laitettu kymmenen euroa, mutta sitten kunto, aihe ja graafisuus vetivät pitemmän korren ja tarjotin päätyi ostoskoriin. Aiheen on suunnitellut taidegraafikko Martti Mykkänen vuonna 1965 eli minun ollessani ekaluokkalainen. - Tarjottimia ei voi koskaan olla liikaa, eihän?

 

Yhtensä kolme euroa

Eilen illalla myöhään olin taas kotona. Repusta löytyi loput kirppariostokset. CD-levy on ihan arvoitus, hehkuviinikyltti tulee käyttöön glögikauden alkaessa ja pussukoita tarvitsee aina. Kaikki olivat kappalehinnaltaan euron. Pikkuliina oli Kyläsaaren kierrätyskeskuksen ilmaispuolelta. Hankintojen värit sopivat hyvin toisiinsa ja ovat syksyä täynnä.

Kävelyä

Aamulla saattelin taas Kakkosen kouluun ja sitten tein pitkän kävelyn, josta tuli huonon suuntavaistoni ansiosta vielä pitempi. Ehdin kuitenkin Esikoiselaan linssikeittolounaalle. Kolmosen päiväunien katsoimme Esikoisen kanssa ikivanhan suomifilmin ja totesimme, että parasta siinä oli pituus tai siis lyhyys…

Illalla lähden junailemaan takaisin kohti Laurilaa. On ollut tosi kiva olla lapsen ja lapsenlasten kanssa. 

Jk. Patsaan Gandhikin oli kova kävelemään. 

Mummu kyläilemässä

Touhukas päivä illassa. Aamulla saattelin Kakkosen kouluun ja olin Kolmosen seurana aamussa ennen kuin veimme Esikoisen kanssa tytön päiväkotiin. Esikoisen kanssa käveltiin Kyläsaaren kierrätyskeskukseen ja löysin mm. kauniin Turku-tarjottimen ja Miehelle tuliaiskirjan. Sitten lounastettiin Green Factoryssa.

Iltapäivällä osallistuin Kolmosen päiväkodissa isovanhempien päivään ja taisin herättää parissa muussakin pienessä luottamusta, kun toinen takertui jalkaani kiinni ja toiselle sain laittaa maitoa mukiin. Käytiin piirtelemässä ja luettiin kirjoja. Sitten mentiin keinumaan isot vauhdit.

Haettiin kolmisin Kakkonen iltapäiväkerhosta ja tultiin kotiin. Leikittiin, luettiin, syötiin ja touhuttiin kaikenlaista. Nyt pienimmät ovat nukkumassa.

 

Laukussa leipää vaan

Aamulla kello oli soimassa puoli kahdeksalta. Repun pakkasin jo eilen illalla valmiiksi. Kellon ollessa nyt vähän yli yhdeksän istun junassa matkalla Esikoiselaan. Laulua mukaillen laukussa leipää vaan.  Haettiin viemisiksi Maailman Parasta Ruisleipää. Tunnen itseni Niskavuoren vanhaksi emännäksi leipäpussien kanssa…

Jk. Ai siis mitä leipää? No, Ruthin Leipomon Ruis100 on koko klaanin mieleen…

Ensimmäinen syysloman jälkeinen maanantai

Syysloman jälkeiseen maanantaihin herättiin kahdeksan tunnin yhtäjaksoisten yöunien jälkeen. Ehkä ilmassa oli pientä turnausväsymystä… Hidas aamupala on nyt meneillään. Aina välillä muistellaan Ykkösen, Kakkosen ja Kolmosen sanomisia ja tekemisiä. Kaikki niin rakkaita ja kaikki niin erilaisia olentoja. Klaanin kultapaloja jokainen.

Jk. Kuopuksen viikko sitten tuoma kukkakimppu ilahduttaa yhä.

Ja taas kaksin!

 

Aamupäivällä olin virsikirjatöissä. Kävelin sitten kirkosta kotiin ja sillä aikaa oli Mies lähtenyt viemään helsinkiläisiä isompaan lähikaupunkiin. Junamatka kotiin oli nyt vuorossa. 

Tyhjensin tiskikoneen, laitoin itselleni lounaantyyppistä ruokaa (karjalanpiirakoita, punajuurisalaattia, kurkkua ja tomaattia). Kun Mies tuli kotiin, keitimme kahvit uudenuutukaisella kahvinkeittimellä ja nyt sitten on vuorossa lelujen järjestelyä, sohvien muuttamista takaisin istumakäyttöön, sängyn petausta jne. Laurila tuntuu varsin hiljaiselta…

Mummulavahvuus kuusi

Mies tuli kuskausreissulta eilen illansuussa. Päivän mittaan oli Kolmonen kysynyt vaikka kuinka monta kertaa Missä vaari on?( ja oli joka kerta saanut kysymykseensä vastauksen). Tänä aamuna herättiin sateen ääniin, joten aamupäiväulkoilu vaihtunee iltapäiväversioon. (Äsken opetettiin Kakkoselle potentiaalimuoto, joten siksi tuo vaihtunee.)

Mies sulkeutui keittiöön ja äänistä päätellen tekee kakkua. Ei täyte- vaan kuiva-. Päätän raporttini Laurilasta tähän.

Mummulavahvuus viisi

Laurilassa kaikki yhdeksän nukkuivat hyvin. Kolmessa huoneessa kaksi ja yhdessä kolme. Aamupalan jälkeen Mies lähti viemään tamperelaisia, joten mummulavahvuus on tällä hetkellä viisi. Olkkarin sohva on kasattu ja tiskikone laitettu päälle. Lounas hoidetaan Atrian äitien tekemillä pinaattilätyillä. Jossakin vaiheessa on perinteisen syysseikkailun vuoro. (Esikoisen ja minun oma juttu.)

Elämisen meininkiä

Mummulan vahvuus on nyt maksimissaan eli peräti yhdeksän! Äsken koko klaani kokoontui ison pöydän ääreen keittiöön syömään riisipuuroa joko omenahillon, mustikoiden tai kanelin&sokerin kanssa. Nyt sitten melkein kaikki istuvat olkkarissa katsomassa Pipsa Possua. Ainoastaan Mies/Vaari on keittiössä tekemässä huushollihommia. Tässä kaikessa on elämisen meininkiä!