Hoosiannatonttujen duunipäivä

Tämä on se päivä, jolloin hoosiannatonttujen oli aika kömpiä eteisen vihreästä senkistä pianon päälle. Tähän ensimmäiseen adventtisunnuntaihin voi vallan mainiosti yhdistää reippaan kävelylenkin, sillä nykyajan kielenkäytössä kovassa liikunnassa reidet huutavat hoosiannaa, pohkeet huutavat hoosiannaa jne. Ehkä siis minäkin tuossa päivemmällä suuntaan kulkuni kävelytielle ja kartutan tähän viikkoon vielä muutaman kilometrin. 

 

Toimii!

Yhteisten vuosien (41) aikana meille on kerääntynyt tavaraa laidasta laitaan. Paljon on kulunut loppuun, paljon poistettu ja monet todettu turhakkeiksi. On kuitenkin myös sellaisia, jotka ovat ihan oikeasti tarpeellisia. Kuvassa niistä yksi. Toimii hyvin ja on syrjäyttänyt kananmunankeitossa ajastimen. Löytyi kerran naapurikunnan kierrätyspisteeltä ja suhtauduimme sen käyttöön ensin hyvin skeptisesti. Epäilys oli turhaa.

 

Lukemista luvassa!

Hetki sen jälkeen, kun Finlandia -palkintoehdokkaat oli julkistettu, aloin toimia ja varailla kirjoja. Yhden olin sattumoisin lukenut syksyn aikana ja se oli Suntio. Toissapäivänä tuo palkinto jaettiin ja samaisena päivänä kännykkääni kilahti viesti seutulainan saapumisesta. Eilen kävin hakemassa voittajan meille ja korkkaan sen nyt viikonloppuna. Yritän olla nopea lukija. 

Valoa ja onnea!

Marraskuu alkaa olla selätetty ja tällä kertaa se sujui ihmeen hyvin. Syynsä on ollut lumella, joka on tuonut valoa aamuihin, päiviin ja iltoihin kiitettävästi. Vuosikymmenien mittaan kun on ollut niin pimeitä marraskuita, että olisi tehnyt mieli mennä nukkumaan Pyrynpäivänä ja herätä vasta Anteronpäivän iltana…

Nimipäiväonnea meidän klaanin toisnimianteroille ja kolmansinimianterolle sekä isoveliantille! Syntymäpäiväonnea Vävylle ja Annina-ystävälle! 

Millä aamu alkaa?

Meikäläisen/meikämandoliinin aamu alkaa a-kirjaimella. Sen lisäksi aamu alkaa kahvilla ja voileipäparilla (en ehtinyt kuvata, kun oli niin kova nälkä!) ja purkillisella viiliä, joka sai niskaansa jäisiä mustikoita ja joka pääsi kuvaan. Lisäksi aamu alkaa ylenpalttisella h-i-t-a-u-d-e-l-l-a, kun ei ole kiirettä mihinkään. Ihanaa! 

Muumimamman vinkki

En ole oikein koskaan pitänyt muumeista. Tai siis Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen ovat ihan jees, mutta ne valkoiset isot hahmot ovat jotenkin kummallisia ja hieman pelottavia. Lehtileikelaatikosta löysin Muumimamman viisauden, jota en ole itse koskaan käyttänyt sellaisenaan. Myönnän ”siivonneeni” joskus vaatekasoja vaatehuoneeseen, mutta tiskivinkki taitaa jäädä kokeilematta…

Sain summaksi 1064!

No huh! Eilen sitten pidin sen talkoopäivän. Kuuntelin Jouluradiota ja leivoin pikkusydämiä, pikkutähtiä, pikkukukkia ja pikkutyyppejä. Tietysti pidin peltikerrallaankirjanpitoa ja loppusumma oli 1064. Aikaa kului neljä tuntia, välillä oli kolmen vartin ruokatauko. Illalla pakkasin piparit kolmeen rasiaan ja tänään vien ne seurakunnan keittiölle odottamaan kaikkia adventti- ja joulukahvijuhlia.