Lokakuu ei pettänyt

Lokakuu ei pettänyt tänäkään vuonna! Lokakuu on minulle ollut jo useamman vuoden ajan kuukausi, jolloin olen tehnyt ennätyspitkän yhteenkyytiinlenkin. Eilen varustauduin hyvin. Lounaan jälkeen juotiin vielä kahvit, sitten puin lenkkikamppeet päälle, laitoin anorakin taskuihin kännykän, askelmittarin, energiageelin, nenäliinan ja solmittuani lenkkarini sopivalle kireydelle ja laitettuani kuulokkeet korviin olin valmis. Kuuntelin Jäljillä -podcastia ja kävelin. 

Lenkin pituus oli yhden desimaalin koulukunnan edustajana ilmaisten 22,4 kilometriä. Aikaa kului kaksitoista minuuttia vaille neljä tuntia. Hyvä olo säilyi koko lenkin ajan ja kotona sitten iltaruoka maistui! Jalat olivat ennen saunaa aika väsyneet, mutta sauna pehmitti lihaksia ja kunnon yöuni teki myös tehtävänsä, joten nyt aamulla jalat eivät enää muista kävelleensä niin pitkästi. Jes! 

Jk. Viime vuoden ennätys parani siis yhdellä kilometrillä.

Palattiin ns. normaaliin

Eilen illansuussa vietiin omat onnikkapysäkille ja palattiin ns. normaaliin. Tänä aamuna nukuin pitkään ja makeasti. (Mies heräsi jo aikaisemmin ja vei naapuriin sanomalehden.) Aamupala oli hidas kuten meillä yleensä aina. Keittiön pöydästä vein viisi tablettia pyykkiin ja hain kaksi puhdasta tilalle. Pyykkikone on pyörimässä, sohvat on palautettu istumapaikoikai ja jääkaapista löytyy tälle päivälle vielä susiruokaa eli kaikkia loppuja ja pikkuannoksia.

Oli tosi mukava ja rento lomanen nääsvilleomien kanssa. Nukuttiin pitkiä yöunia, syötiin hyvin, ulkoiltiin, muisteltiin ja luettiin. Mitäpä sitä ihminen muuta…

Mitä mieltä olet?

Kirjastossa tulee luettua aika paljon lehtiä ja samalla tallennettua oman muistin lisäksi Samun muistiin yhtä sun toista blogattavaa tai/ja mietittävää. Kuvassa uusin ajatus enkyllämuistamistä lehdestä muutaman päivän takaa. Ajattelemisen arvoista ja pohdittavaa. Jollakin lailla kyllä koen tekstin syyllistäväksi tai jotain. Mitä mieltä olet?

 

Iltalenkillä

Eilen illalla lähdin päivän toiselle lenkille iltaseitsemän jälkeen. Varustauduin heijastinhenkseleillä, heijastinpipolla ja pimeää osuutta (puolisen kilometriä) varten taskulampulla. Mennessä lamppu oli tarpeen, mutta tullessa kuutamo hoiti valaistuksen. Ilta oli lämmin ja olisin kävellyt vaikka kuinka pitkään, mutta saunavuoro odotti Laurilassa. Ja omat. Kävelin siis vain seitsemisen kilometriä.

Ottamuksia 152

Kysyin kerran kirjaatoihmisiltämme, saako kirjastossa käydä monta kertaa viikossa. Sanoivat, että saa ja vaikka päivittäinkin monta kertaa. Tosielämä: Tiistaina kävin ja tänään aion taas mennä. Lukeminen on ollut lempipuuhiani jo nelivuotiaasta asti. Aina on yksi tai useampi kirja kesken. Kirjoista pääsee tarttumaan monenlaisia uutukaisia ja hyödyllisiä ajatuksia.

Raitayöpaita, villatakki, villasukat ja korvakorut

Eilen saatiin pirkanmaalaiset omat meille syyslomailemaan. Leivoin pellillisen sämpylöitä ja tein ison vuoan makaronilaatikkoa. Mies petasi nukkumapaikat ja haki matkalaiset bussilta isommasta lähikaupungista. Ykkönen eli Vikke Väkkärä oli taas kasvanut pituutta kuin humalasalko. Tänä aamuna hän valitsi minulle korvakorut - raitayöpaita, villatakki, villasukat ja korvakorut on muuten hauska yhdistelmä! Äsken ehdimme vielä rastia lokakuun kalenterista jo-menneet päivät ja miettiä, keitä nimipäivänviettäjiä tiedämme/tunnemme. 

Jk. Kuva on kuvituskuva ja makuuhuoneen uusin tulokas, pieni pöytälamppu. 

En leikannut maistiaista!

Kävelylenkeillä näkee kaikenlaista. Parilla viime lenkillä olen ilahtunut mm. siitä, että ns. jätskikiskarannan roskikset on vihdoinkin tyhjennetty. Muita huomioita: Monenväriset puut ja lehtien irtonumeroita pitkin ja poikin askelten alla. Ja sieniä. Sunnuntaina huomasin näin komean kärpässienen ja se oli ihan pakko ikuistaa. Täsmennys: En ole leikannut siitä itselleni maistiaista, sillä en kuljeta taskussani lenkillä veistä. Enkä muutenkaan!