perjantai 23. helmikuuta 2024

Ai että on kivaa!


Minulta on kysytty monenmonta kertaa kuluneen puolen vuoden aikana: Miltä tuntuu olla eläkkeellä? Olen vastannut aina suunnilleen samalla tavalla, että on kivaa ja viihdyn ja nautin aikatauluttomuudesta. Nämä aamut on kyllä parhaita, kun ei ole kiirettä mihinkään ja aamupalan jälkeen vaan laitetaan tiskit koneeseen, petataan sänky ja sitten vaan oleillaan ja hölläillään. (Kuva kertoo oleellisen.)

torstai 22. helmikuuta 2024

Tärkeitä tehtäviä


Törmäsin (kuv.) tuohon Jari Sinkkosen lauseeseen ja allekirjoitan sen kyllä ihan täpöllä. Katselua on harrastettu pian yhdeksän vuoden aikana. Ensin Ykköstä, sitten Ykköstä ja Kakkosta ja toukokuulla voidaan sitten lumoutua Ykkösestä, Kakkosesta ja Kolmosesta. En tarvitse kristallipalloa lumoutumisilmiön ennustamiseen.
Jos tuo on tärkein tehtävä, niin muita lähes-yhtä-tärkeitä ovat shakin&Minecraftin pelaaminen ja voisilmäpullien&sämpylöiden leipominen. 

keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Hyvät voittavat


Arkistosta löytyi kuva yhdentoista vuoden takaa. Tuo samainen lamppu roikkuu yhä olkkarissa sohvapöydän päällä ja siinä on vain yksi huono puoli: siihen on turhan helppoa lyödä päänsä kun ottaa pöydältä jotakin tai siirtää pöytää. Hyviä puolia on onneksi enemmän: on kaunis, valaisee hyvin ja sopii paikkaansa (jos ei oteta huomioon sitä huonoa puolta). Hyvät siis voittavat.

tiistai 20. helmikuuta 2024

Eilen aakkostin mausteita


Yksin kotona -sarjan toinen aamu menossa. (Sarja ei jatku tällä kertaa enempää.) Nukuin hyvin ja pitkään. Vasta yhdeksän maissa katoin itselleni aamupalaa ja valintani kohdistui keltaiseen tarjottimeen ja sinisiin astioihin. Punaista väriä edustivat tomaatti ja puolukka. - Eilen siivosin maustelaatikon. Nyt on mausteet taas aakkosjärjestyksessä! Kuulostaa aika fanaattiselta, mutta helpottaa käyttöä kyllä huomattavasti. Tänään ajattelin siivota ja aakkostaa myös maustehyllyn.




maanantai 19. helmikuuta 2024

Puut, aurinko ja hanki


Eilen olin aamulla virsikirjatöissä kirkossa. Menin kirkkoon sen verran aikaisemmin, että ehdin merkitä avuksi virsinumerot taululle ja laittaa kirkkokahvimukit pöydälle. Messun jälkeen kävelin kotiin, kun Mies oli lähtenyt sillä välin Kotoseen. Iltapäivällä kävelin kunnon lenkin lähimaastossa ja kun oli niin hieno sää, räpsäisin puut-aurinko-hankikuvan. 

sunnuntai 18. helmikuuta 2024

On sitä lunta Laurilassakin!


Missä kaksi tai kolme on koolla, on puhetta lumesta. Alkaa tuntua siltä, että lumeen on jo kyllästytty, kun sitä tulee koko ajan lisää. Monen mielestä talvi voisi olla jo tässä ja taputeltu. On sitä lunta Laurilassakin! Yhtenä päivänä tällä viikolla yllätin Miehen ja sanoin lähteväni avuksi lumitöihin. Lapioin etupihaa ja Mies hoiti postipolun ja postilaatikkojen tienoot. Lumi oli yllättävän kevyttä (sinä päivänä) ja heittelin innoissani sitä korkealle. Arvasin jo etukäteen, ettei olisi pitänyt heitellä. Seuraavana ja sitä seuraavana päivänä kärsin tosi kipeistä käsivarsista. Hammastahnan puristaminenkin sattui. Mitä tästä opimme? Vastaus: Ruumiillinen työ ei sovi kaikille.

lauantai 17. helmikuuta 2024

Appelsiinitalvi


Tämä talvi on ollut lumitalvi ja appelsiinitalvi. Lunta on tupruttanut, pyryttänyt, tuiskunnut ja satanut ihan kiitettäviä määriä. Appelsiineja on kannettu ruokakaupasta kotiin kilokaupalla. Niitä on puristettu mehuksi ja kuorittu iltaherkuiksi. Liekö sitten niillä vaikutusta siihen, että koko talvi on Laurilassa pysytty terveinä…