Tunne on molemminpuolinen

Ykkönen aloitti tänä syksynä koulun ja sai kännykän. Sen jälkeen on perustanut klaanille oman ryhmän ja lähettelee viestejä ahkerasti oman ruutuaikansa puitteissa. Keskiviikkoiltana lähetti minulle yhden kiitosviestin ja sen jälkeen viestittelymme oli emojeita toinen toisensa jälkeen ja muutakin. Jossakin vaiheessa lähetin hänelle: Oot rakas. Poika vastasi saman tien: Tunne on molemminpuolinen. Ette usko, kuinka mummu oli onnellinen ja on yhä…

Teen mitä päähän pälkähtää

Mies lähti eilen kakkosvahtireissulle Helsinkiin. Töstä syystä nukuin tänä aamuna melkein yhdeksään ja aamupalan aika on vasta melkein kymmeneltä. Keräsin tarjottimelle kaikkea mieluista - leiville salaattia, seitania, juustoa ja kurkkua. Avasin leipäjuustopaketin ja leikkasin siitä muutaman palan. Debytoin kahvinkeitossa, sillä ostimme uuden kahvinkeittimen muutama viikko sitten ja Mies on toiminut keittäjänä koko ajan. Hyvin onnistui ja kahvi näyttää ihan kahvilta.

Näille päiville minulla ei ole mitään erikoisia suunnitelmia. Olen ja hengitän. Tästä ei nyt pidä vetää johtopäätöksiä siitä, että en muuten voisi hengittää! Siis - olen ja teen mitä päähän pälkähtää.

Hupia ja hyötyä

Eilen oli vapaapäivä ja ehdin kahdesti lenkille. Ensimmäinen oli hupilenkki Rakkauslukkosillalle ja takaisin. Toinen oli luonteeltaan hyöty kirjastoon ja takaisin. Hain kolme varaamaani kirjaa. Mies epäili, ettei lainaukset jää siihen kolmeen ja oikeassa oli, kun repussa kotiin kulki vielä neljäskin… Syyskuu on perinteisesti minulla lukukuu.

Päivä oli kaunis, kengännauhat molemmilla lenkeillä sopivalla kireydellä ja mieli oli hyvä. Muutaman räpsyn otin aamupäivän lenkillä siinä nimenomaisella sillalla.

Hölskymävaraa

Lapauuteen kuului punaiset kumisaappaat ja palasin siihen takaisin, kun syksyllä yhdeksän vuotta sitten ostin itselleni kuvan kirkkaanpunaiset saappaat. Niiden kanssa on käynyt vähän hassusti, sillä ostettaessa ne olivat ihan sopivat. Kävelykilometrien jälkeen sääret sun muut on kaventuneet niin, että saappaissa on nykyään hölskymävaraa. 

 

Lehtikatsaus

Eilispäivän lehti maata retkotti ikkunalla tai siis tarkemmin sanottuna ikkunapellin päällä. Ajatukset riensivät vinhaa vauhtia eteenpäin ja pohdin, että jos eiliseen lehteen kääritään kalaa, ei tuo riitä kovin isolle kalalle.

Iso Vaahtera on lempipuitani. Syksyn myötä sillä on melkein tsiljoona eri värivivahdetta. Tällä hetkellä se kokee työkseen heitellä meille päivittäin uutta luettavaa. Meillä on kiire saada kaikki uutiset talteen ennen kuin tulee talvi.

Ottamuksia 131

Syksy hellii meitä väreillä. Ihan silmiä huikaisee, kun seisoo pihalla tai käy kävelylenkillä näinä päivinä. Vaahteralla on menossa nakkelukisat, kun lehtiä löytyy mistä vaan - tässäkin vanhan omppupuun hangasta ihan vaan muina lehtinä.

Virsikirjatyöviikonloppu on jo toistamiseen menossa. Onneksi tällä kerralla molempien päivien työt olivat ja ovat lyhyitä. Töiden lisäksi on aikaa myös lukemiseen, askeltamiseen ja kotihengailuun. 

Kahdeksan vuotta sitten

Kahdeksan vuotta sitten tänään oli keskiviikko ja istuin illalla junassa ja olin matkalla kotoseen. Matka jäi kahdesta syystä mieleen. Ensinnäkin juna oli reilun tunnin verran myöhässä jo lähtiessään, mutta se ei haitannut minua, sillä olin menossa viettämään pitkää viikonloppua ja siinä ei tunti tai pari hetkauta yhtään. Toinen syy oli se, että kirkkoneuvostolla oli silloin kokous ja he tekivät umpirohkean päätöksen ja valitsivat minut ihan-oikeaksi-toimistosihteeriksi. Sain tiedon valinnasta matkalla ja se ilahdutti minua. Vähintään kaksinkertaisen aamenen verran…