Kahdenkymmenen sentin Maija

Eilen kävin yhdellä kirpparilla. Löysin sieltä kauniin kahvikupin, jonka tunnistin heti Arabian Maijaksi. Hintaa kupilla oli kaksikymmentä senttiä. Lautasta ei ollut, mutta en sitä tarvinnutkaan. Tiesin heti, että kuppi pääsee keväällä Laurilan kahvipuuhun! Hullua, mutta mielenkiintoista. Hullua, mutta harkittua. Hullua, mutta hauskaa!

Tärkeä kaksikko

Olen oppinut kantapäiden kautta sen, että ahkeraan liikkuniseen tarvitsen hyvien kenkien lisäksi tämän kaksikon. Askelmittari on kuulunut taskuun jo vuosia ja kuulokkeetkin on ollut kauan, mutta juuri nämä nimenomaiset ostin viime kesäkuussa. Haluan tietää askelmäärän, jotta tiedän kulkemani kilometrit, sillä olen Tilastoija. Haluan kuunnella kävellessä aina jotakin - useimmiten true crimea, mutta joskus myös vanhanaikaisia kuunnelmia tai terveysohjelmia. Olen siis Kuuntelija. Ja tämän kaksikon ansiosta olen Liikkuja.

Tiistain aamupala

Heräsin aamukahdeksalta, mutta makoilin vielä kolme varttia lämpöisen peiton alla tekemässä Sanaseppää. Kun olin saanut siitä pokaalin, nousin ylös ja aamupesun jälkeen aloitin aamupalan kokoamisen. Valitsin tarjottimelle kaikkea mieluista. Värejä, tietysti!

Jk. Muistiin itselle: Jos käytät kaurajuomaa, kaada se vasta ihan lopuksi kuppiin. Kahvi ehti taas kerran jäähtyä, kun keräsin ja järjestelin ja kuvasin…

Kolmen kiellon langetus

Jossakin vaiheessa luulin olevani askartelija. Haalin itselleni kaikenlaisia tarvikkeita ja varsinkin washiteippejä kymmeniä rullia. (Ensimmäiset sain aikanaan Esikoiselta tuliaisina Japanin reissulta.) Jonkin verran käytin niitä kalenterituunauksissa ja korteissa, mutta sitten totesin, ettei askartelu ole minun juttuni muuta kuin kerran vuodessa joulukorttiaikana. No, teippejä todellakin on vaikka hurumykke ja langetin itselleni juuri nyt kolme kieltoa: postikortit, teipit ja tarrat. Ehdoton ei! Yritän kävellä kaupoissa silmät kiinni niiden hyllyjen ja telineiden ohi ja käyttää omien varastojen antimia. Rehellisesti sanottuna minulla on keskikokoisen paperikaupan valikoima jo hankittuna…

Jk. Kielto astuu voimaan tänään 9.2. Nyt kun mietin asiaa, en ole kyllä ostanut alkuvuonna mitään noista kolmen kiellon tuotteista! Hyvä!

Aamun värejä

Heräsin kahdeksan maissa ja päätin tehdä värikkään aamupalan. Nälkä oli jo kova, mutta maltoin kuitenkin väkertää voileivät ja ripotella jogurtin niskaan pakasteesta mustaherukoita. Ehtivät vähän sulaa siinä vaiheessa, kun syön leivät ja juon kahvin. Kahvissa on hasselpähkinä-kaurajuomaa, jota aina joskus haluan. Nyt halusin ja ostin.

Hieman myöhemmin… Kaikki oli hyvää ja nälkä talttui. 

Hyvä teksti

Rakastan postikorttikauppoja ja kirjakauppojen postikorttitelineitä. Minulla on aina hyvät varastot kortteja lähetettäväksi. Kuvan kortti pyörähti lipaston väliköstä, kun tein jonkinlaista lauantaisiivousta. Teksti on hyvä ja puhutteleva. Siitä huolimatta jatkan vielä tämän oman huoneeni järjestelyä tai ehkä se onkin sitä olennaista ja juuri nyt!

 

Pakkanen antoi periksi

Eilen oli pakkanen jo nöyrtynyt sen verran, että sain tehtyä aikomani kaksi kävelylenkkiä. Lounaan jälkeen kävelin 11,8 km ja sitten illalla ennen saunaa 10,8 km. Mukana korvissa oli audiodraama Nuori Sorjonen, josta ystäväni Pastori Kissanen antoi vinkin. Yksi osa jäi enää kuuntelematta, sillä tämä(kin) kuunteluseura oli hyvin koukuttavaa!

Melkein neljän tunnin ulkoilumäärä ja hyvä sauna takasivat taas kunnon yöunet ja kahdeksan tuntia mennä hujahti kuin siivil(äl)lä. Tälle päivälle on luvassa ystävien tapaamista, jes!