Mitä tästä voi päätellä?

Vastaus: Kuvasta voi päätellä, että olen yksin kotona. Mies oli lähtenyt aamujunalla Kotoseen, kun minä vielä nukuin sikeästi ja makeasti. Aamuni alkoi vartin yli kahdeksan. Ensitöikseni (aamupesun ja pukemisen jälkeen) vein sanomalehden naapuriin ja sitten tulin tekemään itselleni aamupalaa. Etukäteen mietin, mitä haluan syödä ja se oli tuo, mitä näkyy kuvassa. Tuon lisäksi kaksi lasillista vettä, että sain aamulääkkeet otettua.

En ole suunnitellut viikonlopulle mitään ohjelmaa. Ehkä kävelen ostamaan edullisia tomaatteja. Ehkä oleskelen pihalla ja luen. Kaikki on mahdollista.

Tämän aamun huomio: en voi olla marjatta/marjoitta!

Mies on yhdistetyllä kukkienkastelu- ja taidenäyttelyreissulla Kotosessa. Minulla on siis Hidas Aamu, niin kuin eilenkin. Söin aamupalaa vasta yhdeksän jälkeen ja huomasin, etten voi olla marjatta/marjoitta! Tein aamuleipien lisäksi sötkötyksen, johon laitoin maustamatonta abjogurttia ja maustettua sisiliajogurttia (ehdoton suosikkimme!), proteiinihippuja, mysliä, sitepölyrakeita ja viherjauhetta. Sekoitin ne ja aloin syödä. No, jotakin tuntui puuttuvan… Hain pakastimesta vajaan pussillisen mustikoita ja kaadoin ne mukaan ja johan alkoi maistua!

Hidas aamu tarkoittaa myös yöpaitailua pitkään. Äsken haahuilin pergolaan ottamaan muutaman kuvan ja yöpaitaisena tietysti… 

Hidas ja värikäs aamu

Sinkkuilen taas pari päivää, kuten aamupalakuvasta voi päätellä… Mies lähti eilen päiväjunalla kukkienkastelureissulle Kotoseen. Minä siivosin keittiössä vähän kaappeja ja löysin taas kirpparipöydälle vietävää. Kaappien perukoilta löytyi sellaisiakin tavaroita, joiden olemassaolon olin jo unohtanut… Suomeksi sanottuna ne olivat ylimääräisiä ja tarpeettomia meidän huusholliin, joten huspois, kierrätykseen!

Eilen illalla kävin yhdentoista kilometrin lenkillä. Tälle päivälle ei ole mitään erikoisia suunnitelmia, mutta lenkillä toki aion käydä. Ja ehkä kirjastossa. Ja kirpparilla. 

Jk. Aikaisin aamulla oli pilvistä, joten keräsin tarjottimelle väriä. Se auttoi, sillä nyt näkyy paistavan aurinko!

Yksin kotona

Yksin kotona tarkoittaa laurilaksi samaa kuin hidas aamupala. Heräsin vähän ennen kahdeksaa melkoisten unifestivaalien jälkeen. Vähän aikaa vielä kuonottelin ja puoli yhdeksän aikaan nousin sängystä. Ensimmäiseksi laitoin kananmunan kiehumaan ja hain pakastimesta ruisleipää. Sitten laitoin kahvin tippumaan ja siitä se aamupalan rakentaminen alkoi, 

Ehdin ottaa tarjottimesta kuvan ennen kuin syöksyin tyhjentämään sitä. Oli nimittäin kiljuva nälkä! Kaikki oli hyvää ja nyt sitten istun tyytyväisenä sohvannurkassa aamuteeveetä katsellen. Tänään voisin vielä jatkaa eilistä kuviota eli pyykinpesua. Jääkaappikin olisi hyvä järjestellä, joten se voisi olla päivän toinen homma. Muuten ehkä vain lueskelen ja käyn kävelyllä.

Jk. Pienessä kulhossa on abjogurttia, puolukoita, mehiläisen siitepölyä ja protskuhiutaleita.

Ottamuksia 159

Eilen illalla ”urakoin” pitkän lenkin (12 ja yli on kävelysanastossani pitkä), kun siitä kertyi 12,5 km. Sen jälkeen sauna, elokuva (Rantasuon raatajat), lukemista vähän aikaa ja simahtaminen viittä vaille yksitoista. Unta riitti vähän yli seitsemään yhteen kyytiin.

Niinniin, mutta tämänhan piti olla ottamus! Sori, eksyin taas sivupoluille. No, hidas aamu ja -päivä on menossa ja istuskelen sohvannurkassa. Näkymä vasemmalle on kuvattu ottamus. Aika kiva, vaikka itse sanon!

Tiistain aamupala

Heräsin aamukahdeksalta, mutta makoilin vielä kolme varttia lämpöisen peiton alla tekemässä Sanaseppää. Kun olin saanut siitä pokaalin, nousin ylös ja aamupesun jälkeen aloitin aamupalan kokoamisen. Valitsin tarjottimelle kaikkea mieluista. Värejä, tietysti!

Jk. Muistiin itselle: Jos käytät kaurajuomaa, kaada se vasta ihan lopuksi kuppiin. Kahvi ehti taas kerran jäähtyä, kun keräsin ja järjestelin ja kuvasin…

Aamun värejä

Heräsin kahdeksan maissa ja päätin tehdä värikkään aamupalan. Nälkä oli jo kova, mutta maltoin kuitenkin väkertää voileivät ja ripotella jogurtin niskaan pakasteesta mustaherukoita. Ehtivät vähän sulaa siinä vaiheessa, kun syön leivät ja juon kahvin. Kahvissa on hasselpähkinä-kaurajuomaa, jota aina joskus haluan. Nyt halusin ja ostin.

Hieman myöhemmin… Kaikki oli hyvää ja nälkä talttui. 

Paratiisiaamupala

Pitkästä aikaa hidas sinkkuaamupala. Hitaita aamuja meillä toki on ollut, mutta enimmäkseen kaksin tai isommalla porukalla. Mies lähti kukkienkastelureissulle Kotoseen ja minä jäin Laurilaan talonnaiseksi. Sain eilen päivällä tyhjennettyä viimeisetkin hyllyt nuottikaapista ja tänään aion pinota nuottikirjat yms takaisin kaappiin. Luulen, että se pysyy nyt huomattavasti paremmin järjestyksessä!

Aamupalatarjottimelle valikoitui lempiastioita ja -asioita. Tästä on hyvä aloittaa tämä maanantai!

Taas kaksin

Eilen talo tyhjeni ja ollaan taas kaksistaan. Illalla syötiin ns. susiruokaa eli kaikkea jääkaapin perukoilta löytyviä loppuja ja tänään jatketaan vielä samalla linjalla. Sohvat pääsivät taas pelkästään istumakäyttöön ja leluoperaatio alkoi jatkuen tänään. Viime yönä nukuttiin kahdeksan tunnin yöunet Omassa Sängyssä ja aamu on ollut mukavan hidas.

Eilen illalla kävin vuoden ensimmäisellä kävelylenkillä. Tämän vuoden liikuntatavoite on 105 minuuttia per päivä. Kunhan tästä taas vauhtiin päästään, on se ihan realistinen.

Tänä aamuna yllätyin. Kävin pitkästä aikaa moikkaamassa vaakaa. En ole aikuisiälläni ollut noissa lukemissa ja tuo on kyllä tullut tilaamatta ja yllätyksenä. Ehkä siis teen jotakin oikein!

Kuka on Einari Hölppönen?

Tänä aamuna nukuttiin puoli yhdeksään asti. Sain joksikin aikaa vielä viereeni Vikke Väkkärän alias Einari Hölppösen, joka keksi mitä ihmeellisimpiä juttuja. Innostui tekemään parodioita tutuista joululauluista ja me nauraa rätkätettiin peiton alla. Mies oli jo laittamassa aamupalaa ja Kuopus nukkui minun huoneessani.

Ei ole vielä edes puolipäivä ja on ehditty pelata shakkia, ratkaista sanatehtäviä, pelata pöytäfutista - kuka mitäkin yksin tai kaksin. Rentoa ja kiireetöntä silti.

Helinää ja vilinää

Tapaninpäivä on ihanan hitaalla vauhdilla menossa. Aamulla nukuttiin yhdeksään ja sain vielä Ykkösen viereeni höpöttelemään niitä näitä. Poika oli herännyt jo paljon aikaisemmin ja ehtinyt lukea kaksi Aku Ankan taskukirjaa odotellessaan meidän muiden heräämistä. Virtaa oli kuin keskikokoisessa kylässä ja mummun kanssa oli kiva keksiä päättömiä juttuja.

Aamupalapöydässä istuttiin pitkään.  Tänään on luvassa perinteinen pizzapäivä.

Hyvää ja ravitsevaa ihan itselle

Myöhäinen aamupala, kun kello on jo puoli kymmenen… Heräsin kyllä jo kahdeksan paikkeilla, mutta siirryin vielä sohvailemaan lämpimän villapeiton alle ja niinhän siinä toista tuntia hupsahti ja lisäunikin tuli katsottua. Tästä hitaudesta (ja tarjottimesta) voi päätellä, että olen yksin kotona ja asia on juuri niin. Mies oli lähtenyt aamujunalla Tampereelle. On Ykkösvahtina illan ja yön. 

Tarjottimelle keräsin kaikkea hyvää ja ravitsevaa. Neitivuosina aamupala oli monesti saavillinen kahvia ja leipä, eipä juuri muuta. Nykyisin nautin runsaan aamupalan, sillä pidän syömisestä ja aamuisin yleensä on iso nälkä. Niin tänäkin aamuna. 

Jk. Jos ihmettelet tuota keltaista raetta jogurtin ja puolukan niskassa, niin kerron: se on mehiläisen siitepölyä. Ostettiin Ruohonjuuresta pari viikkoa sitten ja ollan sitä nyt ripoteltu sopiviin annoksiin.

Hitaan aamun ihanuus

Mies oli lähtenyt aamujunalla reissuun. Oli sopinut treffit Esikoisen ja Kakkosen kanssa Tikkurilan kirjastoon ja päivän agendana on yhteinen Heurekan reissu. Minulla on siis omaa aikaa luvassa tänään ja huomennakin. Aion (yllätysyllätys!) kävellä, lukea ja tehdä ehkä myös jotakin huushollihommia.

Aamu on ollut ihanan hidas. Aamupalan söin yhdeksän maissa ja kohta lähden ensimmäiselle kävelylle.

Jk. Leipien päällä oli sinikeijua, salaattia, omatekoista seitania ja loput leipäjuustosta. Voisin luonnehtia herkkuleiviksi,

Aamupalan arvosana: Kiitettävä

Meillä syödään aamupalaa yleensä keittiössä. Poikkeuksen tekee sinkkuaamun aamupala. Minä ainakin katan mieluusti tarjottimen ja kannan sen olohuoneen pöydälle, jotta voin istua mukavasti sohvalla ja syödä. Niin tänäkin aamuna, kun Mies oli viiden jälkeen lähtenyt aamujunalla Kotoseen kastelemaan kukkia ja kartuttamaan fillarikilometrejä.

Menu: Kaksi ruisvoileipää, joissa sinikeijua, vehnäpohjaista leikkelettä, juustoa, tomaattia ja rippuset basilikaruukusta, AB-jogurttia mustikoilla ja mukillinen mustaa kahvia. Arvosana: Kiitettävä.

Mustikoita, värikkäitä unia ja kävelyä

Hitaan aamun aamupalailu menossa kaksin. Kahvia, puuroa, leipää ja maustamatonta abjogurttia mustikoilla ja omppuhillolla. Ripottelin mustikat annokseen ja lisäsin vielä lusikallisen hilloa kyytitytöksi ja totesin annoksen näyttävän niin kauniilta, että se piti kuvata. Räps.

Yöunia oli paljon ja ne olivat värikkäitä. Pääosissa oli muun muassa entisiä työkavereita ja kohtauksissa erikoisiakin työtilanteita, kun yhdessä minä tein pienenpieniä kasvispiirakoita kymmeniä ja taas kymmeniä ja annoin tohkeissani oikealle emännälle vinkkejä. Yhdessä taas juoksin kiireisenä lähes tyhjän kirkon läpi ja siellä entinen esimies teki äänenavauksia, mutta minulla ei ollut aikaa jäädä juttelemaan, kun olin jo auttamattoman myöhässä naapuriseurakunnan kirkon pihasta. Mies odotti siellä minua ja yritin puikkelehtia jopa kirkon kellarin ja pannuhuoneen kautta, mutta hankalaa oli ehtiä paikalle. 

Tämä päivä näyttää aurinkoiselta. Eilen saavutin kävelyssä taas uuden tasaluvun (2700 km) ja kävely odottaa minua tänäänkin matkaansa. Se on niin mukavaa, helppoa, koukuttavaa ja palkitsevaa tällaiselle numerofriikille!

 

Ei kiirettä minnekään! -aamupala

Hidas aamu ja samanlainen aamupala. Kattaessani tarjotinta aprikoin, ottaisinko siihen vielä kaveriksi yhden ”Stansta-jogurtin”, kun satuin löytämään kaupasta mielimakuani sitruunaa, mutta jätin vaikkapa huomisaamuksi tai välipalaksi. 

Kahvin juon useimmiten mustana, mutta aina välillä ostan purkillisen hasselpähkinä-kaurajuomaa, jonka makuun olen ihastunut. Tuo kahvinvaalentaja on pehmeä maultaan ja ainoa haittapuoli on hinta, mutta aina välillä ostan kuitenkin ihan vain itsellenikin enkä pelkästään ryhmäkahveille. Niin nytkin. 

Tarjottimella on yksi pettymys. Pieni asia ihmiskunnalle ja minullekin, mutta sanon silti: Pentikin lautasliinalla ei kannata juuri pyyhkiä suupieliään, jos ei halua haavoja. On nimittäin kovinta ja tylyintä lautasliina-ainesta ikinä. Tai sitten olin ostanut jotakin epäonnistunutta tuote-erää. 

Ravitseva ja värikäs kattaus

Mies lähti eilen kukkienkastelu- ja pöydänlakkausreissulle Kotoseen. Heräsin aamulla kahdeksan paikkeilla, mutta jäin vielä sänkyyn kuuntelemaan radiota. Ja kuinka sitten kävikään! Heräsin seuraavan kerran, kun kello oli melkein jo puoli kymmenen… Eilinen virsikirjatyöpäivä ja illan lenkki (15 km) vaativat veronsa ja kunnon unet.

Aamupalan rakentelin sillä idealla, että samalla hoituu sitten lounaskin, kun kerran meni näin myöhään. Nektariinit on suurta herkkuani ja paloittelin niitä jogurtin päälle myslin seuraksi. Kattaus on kaiken kaikkiaan ravitseva ja värikäs.

Tänä aamuna ei ollut kiire!

Tänään oli taas tarjotinfiilis! Nälkäkin kyllä hätyytteli, mutta sitä uhmaten katoin hitaan aamupalan, jolla jaksan pitkälle tätä päivää. Tälle päivälle on luvassa muutama kävelylenkki, kun Forecan tätien mukaan tänään vielä olisi aurinkopäivä. Ja tuskin nyt muinakaan päivinä aamusta iltaan sataa, joten ulkoilla voi aina joissakin poutaväleissä. 

Hidastelua huvin vuoksi

Mies lähti maanantaina Kotoseen kastelemaan kukkia ja kartuttamaan fillarikilometrejä. Minä hidastelen ja laiskottelen täällä - ja toki myös teen kävelylenkkejä! Tänä aamuna oli taas sellainen aamu, että heräsin kahdeksalta, laitoin radion taustalle soimaan hyvin hiljaisella, heräsin vielä muutaman kerran ja puoli kymmeneltä vasta nousin laittamaan aamupalaa. Olen perusluonteeltani laiska ja mukavuudenhaluinen. Pystyn joskus teeskentelemään jotakin muuta, mutta en aina.

Suolakurkuista skumppakuuliin

Hyvää vappua! Mies laittoi meille brunssihenkisen aamupalan ja kattaus oli ruhtinaallinen! Suolaista ja makeaa, pientä ja isompaa syötävää aina suolakurkuista skumppakuuliin. Syötiin hitaasti ja ilman mobiilihäirikkeitä - vain pari kuvaa otin välillä näistä kuulista… Nyt istuskelen sohvalla ja kuuntelen työväenmusiikkia. Lippu liehuu tai oikeastaan möllöttelee salossa ja Mies lukee Hesaria keittiön pöydän ääressä.

Muutama numero kuluneesta huhtikuusta… Luin yhdeksän kirjaa ja liikuin niin paljon, että sitä kertyi päivää kohden keskimäärin sataviisikymmentäkolme minuuttia. Kävelin yli neljäsataa kilometriä. Varsinainen superkuukausi siis takana ja muutenkin hyvät muistot jäivät.