Helmihetki

Pihailua olen harrastanut tänä kesänä paljon. Kuva on viime sunnuntailta, kun olin yksin kotona ja istuskelin Kettulan terassilla pitkän tovin. Ei ollut kiire mihinkään, kahvit olin jo ehtinyt juoda talon puolella ja oli kaunis ilma. Sellainen eräänlainen helmihetki siis. En tarvitse minkkistoolaa, en timanttisormusta, en edes etelänmatkaa. Oma hetki riittää. Ja ettei kukaan nyt kuvittele minua minimalistiksi, niin kyllä rakastan kaikenlaisia tavaroita, mutta en mitään överiöveriä enkä blingblingiä. Tavallista ja arkista kiitos tänne suuntaan edelleen!