Ottamuksia 156

Pitkästä aikaa tämän kategorian/tunnisteen postaus… Kuvia olen räpsinyt paljonkin, mutta ne ovat liittyneet yleensä jollakin lailla (edes löyhästi) aiheeseen. Ottamus on enemmän hetken ajatus, ihanvaanräpsy ja mielen olotila. Tässä toissapäivätorstailta, kun oli juotu kahvit ja syöty tahmapullat. Tavallinen iltapäivähetkinen, joka ansaitsi oman ottamuksensa.

Muistutusmuki

Olen yrittänyt olla hetkeentarttuja eli carppaaja. Välillä onnistun siinä hyvin, välillä taas en ollenkaan. Kotosessa juon mieluusti kahvini tai teeni tuosta mukista, jossa lukee kaksi tekstiä. Toinen on Rakastu arkeen ja toinen sitten tuo teen yläpuolella näkyvä. Eli teksti muistuttaa, jos en satu muistamaan…

Jk. Kuvanottohetkellä mukissa oli Clipperin Zen again -yrttihauduketta. Sopii hyvin iltajuomaksi.

Hiljaisenkaunis hetki

Tiistaina iltapäivällä satuin katsomaan makkarin ikkunasta ulos ja saman tien oli räpsäistävä kuva. Taivas ei ihan liekehtinyt siinä vaiheessa, mutta väri oli kuitenkin jo hiljaisenkaunis ja etupihan puut, pensaat ja penkki loivat lumen kanssa jotenkin japanilaishenkisen tunnelman. 

Suosittelen carppaamista

Olen aina ollut luonteeltani melko optimisti. Vuodet ja vuosikymmenet ovat opettaneet vielä enemmän carppaamaan (vrt. Carpe diem). Siksikin ilahduin, kun kirjastoreissulla luin lehtiä ja tuo kuvan teksti pomppasi esiin. Allekirjoitan sen just nyt, kun isossa mukissa on aamukahvia ja päivästä näkyy tulevan kaunis syysaurinkopäivä.

Haahuilen, haihattelen ja hengaan

Loman yhdestoista päivä. Kolmen viikon kuluttua huhuilee työmaa, joten on vielä paljon aikaa haahuilla, haihatella ja hengata. Se on sitä, että on aikaa elää tässä ja nyt, nukkua pitkään tai herätä yhtä aikaa kukon kanssa, kerätä kukkia vaaseihin, lukea yli puolenyön tai herätä lukemaan keskellä yötä, lähteä lenkille kerran tai monesti päivässä, tavata ja halata omia rakkaita…

Jk. En tarvitsisi tuota kuppia muistuttamaan, mutta on se silti hauska lisä kotosen astiahyllyllä!