Eilen aamulla päätin, että pidän liikuntavapaapäivän. Ainakin vapaan aamun ja aamupäivän. No,sitten luin, somettelin, järjestin oman huoneeni, joka oli kuin pyörremyrskyn jäljiltä eli Joku oli taas sotkenut siellä… Laitoin koneeseen neljäkymppispyykkiä ja myöhemmin sitten ripustin ne kuivumaan. Vieläkään ei tullut intoa lähteä ulos, vaikka aurinkokin yritti huhuilla. Tein iltaruoan, löhösin sohvalla, kuuntelin radiota, ratkaisin sanaristikoita ja olla möllöttelin. Illalla mentiin omatoimiajalla kirjastoon, jossa palautettiin, lainattiin ja luettiin. Ruokakaupassa käytiin keskikokoisilla ostoksilla. Sitten oli aika mennä saunaan. Sekin tuntui oudolta ilman lenkkiä. Juotiin teetä ja katsottiin teeveetä. Menin jo kymmenen jälkeen sänkyyn lukemaan ja uni tuli ehkä yhdentoista korvilla. Heräsin vasta yhdeksältä.
Olipa tosi pitkä ja outo päivä! Kyllä sitä ehtii nähtävästi tehdä vaikka mitä, kun ei käy lenkillä… Tänään EI eilinen toistu, sillä olen into piukalla menossa ulos.
Jk. Ihan mielenkiinnosta tarkistin kalenterista edellisen vapaapäivän. Se oli ollut 13.5. Ehkä oli siis jo aika ja tarpeen.
