Eilen illalla tein kympin lenkin ja kuuntelin vielä viimeiset jaksot Kurja juttu -podcastista. Tarkennus: joka viikko tulee aina uusi jakso, mutta tammikuusta asti olen kävellyt ja ”urakoinut” reilut sataviisikymmentä enemmän ja vähemmän kurjaa juttua. Ja nauttinut kolmen nuoren naisen kuulokeseurasta, rikoksista ja katoamisista.
No, kävelin Pohjolanmäentien loppumäkeä ja sivusilmällä huomasin jotakin vieressäni. Olihan siinä, komea käärme! Otin muutaman askeleen eri suuntaan ja räpsäisin todistusaineistokuvan. Olen lapsena oppinut käärmeenseisautussanat, mutta en nyt niitä kuitenkaan alkanut käyttää. Pakenin paikalta ja tuo Vibera berus jäi keskelle tietä. Siis, maalla sattuu ja tapahtuu!
