Kolahtaako Kalevala?

Hyvää Kalevalan päivää! Se kirja ei ole oikein kolahtanut minuun. Ehkä tällaisena lyhyen tekstin ihmisenä en jaksa sitä jatkuvaa toistelua ja kolmeen kertaan asioiden vatvomista. Kunnioitan heitä, jotka kirjaa ymmärtävät ja tiedän, että heitä on.

Tänään on myös suomalaisen kulttuurin päivä. Se kolahtaa paremmin. 

Tuulikaappiyöpyjät

Eilen virsikirjatöiden jälkeen kävin ruokakaupassa täsmä- ja heräteostoksilla. Ostin mm.  kaksikymmentä tulppaania. Kotona hajasijoitin ne viiteen eri paikkaan. Illalla ennen nukkumaanmenoa vein tuulikaapiin tarjottimen verran kukkia. Räpsäisin niistä vähän hämärän kuvan, mutta eiköhän tuosta oleellinen selviä eli tuulikaappi, tarjotin ja punaiset tulppaanit… 

Jk. Kauppias itse sattui olemaan kassalla ja kun kysyin kukille sanomalehteä suojaksi, otti hän lehden ja tekaisi siitä oivan kukkapaketin. Hyvää palvelua! 

Musiikkia kotona ja töissä

Eilen saatiin kaksi tamperelaista omaa hiihtoloman viettoon. Kun kotiuduin virsikirjatöistä iltapäivällä, oli täällä Minecraftit ja pianonsoitot menossa. Illalla pelasin Ykkösen kanssa Sanapalaa tanskaksi, venäjäksi, kroatiksi, ruotsiksi ja suomeksi. Hauskaa oli ja saatiin pisteitä kartutettua.

Tänään menen taas virsikirjailemaan. Samoin ensi viikonloppuna. Sen jälkeen on vuorossa kahden viikon loma kaikista mahdollisista töistä. Sitä odotan täpöllä.

Ottamuksia 136

 

Pitkien ja hyvien yöunien jälkeenkin nautin siitä, kun saan venyä ja vanua sängyssä kiireettömästi. Mies lähti viemään naapuriin lehteä ja latasi jo minulle kahvinkeittimen valmiiksi. Tänään on virsikirjatyöpäivä kappelissa, mutta vasta puolenpäivän aikaan. Lupaan nousta seitsemän kilon painopeiton alta ihan tuota pikaa…

En ostanut, kuva riitti

Kaupunkireissuilla on erittäin tärkeä asia se, että Hermannissa on tarpeeksi virtaa. Siksi Hermanni makaa aina (ainakin hetken) lataamossa ennen kuin lähdetään. Ja miksi? Siksi, että vastaan saattaa tulla kaikkea, mitä ei tarvitse ostaa mutta minkä voi ikuistaa. Tuo peli oli siitä eilen oiva esimerkki. Meillä on ihan tarpeeksi kaikenlaisia pelejä ja uuden pelin ostaminen edellyttäisi sitten vähintään yhden vanhan poistamista. Kuva riitti. 

Viidensadan tavaran poistokki

Kymmenen vuoden aikana meillä on ollut kaksi kertaa Tuhannen tavaran poistokki ja silloin on ihan oikeasti tuhat tavaraa kahdesti häipynyt Laurilasta ja/tai Kotosesta. Viime viikolla kuultiin lähipiirissä olevan moinen projekti menossa ja innostuttiin siitä sen verran, että päätettiin aloittaa Viidensadan tavaran poistokki. Projekti alkoi laskiaissunnuntaina ja päättyy kesäkuun lopussa. 

Tavaraa tulee menemään kierrätykseen ja lahjoitukseen. Kahdella aikaisemmalla kerralla olen merkinnyt pieneen kirjaseen lähtevät, mutta nyt otan aina erästä kerrallaan kuvan ja teen sille oman kansion kuvakirjastoon. Nyt on tilanne 26/500.

Oltiin talkoissa!

Eilen olin Miehen kanssa talkoissa. Aamuyhdeksän jälkeen oltiin paikalla ja sitten oli vuorossa irrotusta, kantelua, siirtelyä ja pinkkaamista. Kaapeista lähti ovet, hyllyköistä hyllyt, kirjoista kannet, katoista lamput jne. Puolenpäivän maissa syötiin isommalla porukalla ison pöydän ääressä ja yhden jälkeen päivällä lähdettiin pois. Jatkoa on luvassa jossakin vaiheessa. 

Jk. Kuvan enkeli oli ihan vaan muina enkeleinä kaikessa rauhassa talkoiden keskellä.

Äl niin kuin lunta ja pee niin kuin paljon

Lunta on Laurilan pihassa tällä hetkellä enemmän kuin lampaat söis. Oikeastaan melkein eniten mitä koko talvena. Olin jo henkisesti varautunut kevään vauhtiloikkaan, mutta minulle käy kyllä tämä rämpiminenkin. Tiedän, että takataskussa se kevät kuitenkin on ja odottaa!

 

Jalat sohvalle ja puput

Eilen illalla jäätiin taas Miehen kanssa kaksin ja vietettiin koti-iltaa. Seuraavat omat ovat tulossa viikonloppuna, joten tämä helmikuu on ihana vilinäkuu - ihan niin kuin meillä perinteisesti heinäkuu. Mieluusti olisin pitänyt tänään palkkatyöstä vapaata, mutta lähdettävä on kohta toimistolle. Tosin työrupeama alkaa olla kyllä siinä mallissa, että aamukamman voisi pian askarrella seinälle… 

Rieskoja ja eri kieliä

Eilen leivottiin Kakkosen kanssa perunarieskoja. Sen puuhan oli poika kuulemma suunnitellut jo kotonaan valmiiksi. Minä sekoitin taikinan ja annostelin pellille pieniä kasoja sekä ripottelin jauhoja. Kakkonen taputteli rieskat littanoiksi ja teki niihin pistelillä reiät. Sitten rieskat paistettiin ja samalla katsottiin Kielimatkaajia tabletilta. Tällä kertaa valittiin kiinan ja venäjän kielen jaksot.

Sekamelskalan kuulumisia

Laurilaa voisi kutsua ihanaksi Sekamelskalaksi juuri nyt. Olohuoneessa on pitkin ja poikin legolaatikoita, autoja, kokkausleluja ja muita. Äsken syötiin aamupalaa ja kuunneltiin samalla Lumikki -satua. Kakkonen innostui jodlaamisesta niin, että ilahdutti meitä sillä vielä aamupalan jälkeenkin. Satua kuunnellessa minulle tuli ahaa-elämys. Jokainen meistä on vähän Jörö, Unelias, Lystikäs, Viisas, Vilkas, Ujo ja joskus Nuhanenä. 

Jk. Kuvasin vain yhden laatikon. Säästän hermojasi. 

Kannatti tehdä sämpylätaikina!

Eilen saatiin junaomia, kun Esikoinen ja Kakkonen tulivat meille pitkän viikonlopun viettoon. On leikitty, luettu, pelattu ja jutusteltu. Kolmejapuolivuotias on tähän aamupäivään mennessä ehtinyt syödä muun ruoan lisäksi jo kokonaista neljä sämpylää ja se on tuollaiselle metrikkäälle kova suoritus. Kannatti siis tehdä eilen aamulla sämpylätaikina ja ujuttaa mukaan mausteeksi rakkautta, iloa ja välittämistä. 

Eilen oli treffit!

Olipa kiva päivä eilen! Töissä riitti kaikenlaista hoidettavaa ja sumplittavaa iltapäiväkolmeen asti ja silloin minua tultiin hakemaan treffeille. Ne olivat elokuvahenkiset. Ensimmäinen elokuva oli 23 Walks - Vielä kerran. Elokuvan loputtua treffikaveri kaivoi pienestä kylmälaukusta lohivoileivät ja mehut. Ne maistuivat! Evästämisen jälkeen oli jaloittelutauko, vessatauko ja lippujenostotauko ja toinen elokuva. Se oli Järjettömän paska idea. - Elokuvat olivat ihan erilaisia, mutta tykkäsin kummastakin. 

Elokuvien jälkeen vuorossa oli pizzaa ja kahvia. Treffikaveri lämmitti meille saunan. Yhteiseen sänkyyn kellahdettiin iltakymmenen jälkeen. 

Malttamaton kaveri ja muut kaltaisensa

Minulla on suunnilleen tsiljoona erilaista pussia ja pussukkaa. Matkatessa ne ovat erittäin tarpeellisia, kun yhteen tulee laturi, yhteen lääkkeet, yksi säilöö Kotosavaimia ja isoimmassa kulkee sitäsuntätä. Jne. Kotona ne majailevat sinisen lipaston välikössä ja odottavat, milloin pääsevät taas reissuun. Ihan selvästi kuulin äsken sipinää ja supinaa, kun kävin omassa huoneessani. Pussukat ovat malttamattomia. Minä myös. Mutta pitää odottaa, sillä vielä on kolme virsikirjatyöviikonloppua ennen mahdollista matkaamista ja ennen lomaa. 

Ystävänpäivää kortilla ja kortitta

Hyvää ystävänpäivää! Postitin muutaman kortin, mutta ne ehtivät vasta eilen postiin, joten tulevat auttamatta jälkijunassa. 

Olen onnellisessa asemassa, kun asustan parhaan ystäväni kanssa samassa osoitteessa. Hän on kasvattanut minua eniten ja kestänyt tuittuiluni ja kiukunpuuskani urhoollisesti. Hän täyttää minun kriteereilläni tosi ystävyyden tunnusmerkit ihan heittämällä.

Kuvan korttia en lähettänyt. Ajatuksesta pidän, tekstin kielioppivapauksista en. 

Vähän niin kuin kulisseissa

En ole mikään Ylpeys ja ennakkoluulo -fanittaja eikä Austenit eikä Humiseva harju ole todellakaan minun juttuni. Siksi ihmettelin itsekin, kun pidän tuosta kirjasta ja olen lukenut siitä kohta puolet. Kirja kertoo Ylpeys ja ennakkoluulo -idean kulisseista eli palveluskunnasta, joka hoitaa kaiken herrasväki Bennetin taloustyöt ja ei muuten kovin helppoa ole piioilla! Kylmänkyhmyjä riittää ja pyykinpesemistä.

Kirja kulkeutui meille kirjaston ilmaishyllystä. 

Omat versiot huvittivat - ainakin eilen

Mies tuli eilen Kotosesta jo aikaisemmalla junalla ja saunan ja iltateen jälkeen oli aikaa katsoa vielä elokuva. Se oli tällä kertaa Tappajahai 2 ja tässäkin versiossa haille kävi lopussa huonosti. Mietimme sitten elokuvan loputtua uusia jatko-osia ja keksimme muun muassa seuraavia: Tappajahai rakastuu, Tappajahai Suezilla, Taas tapaamme Tappajahain perheen, Tappajahai yllättää. Outo juttu, että ei nuo enää  vaikutakaan niin hauskoilta kuin eilen illalla…

Jk. Kuva on kuvituskuva tai jopa huvituskuva. Sohvalta katsottuna vasemmalle aukeava näkymä juuri nyt.

Yksiyksikaksi

Hyvää Hätänumeropäivää! Ilmeisesti kaikesta informoinnista huolimatta tuohon numeroon edelleen soitetaan, kun halutaan tietää vaikkapa jonkin viraston aukioloaikoja, reittiohjeita, makaronilaatikon reseptiä tai sitä, milloin auto pitää katsastaa.  On hyvä muistaa, että turhista soitosta voi saada sakkoa. Ja ihan oikeasti apua tarvitsevan apu voi moisen pelleilyn takia viivästyä. Olen puhunut. 

Jk. Tänä aamuna olen vähän myöhässä, kun ennen tätä kirjoittamista piti valita huomiselle päivälle virret. Virsikirjatyöpäivä on siis huomenna luvassa. 

Annie Mestarikirjoittaja

Kovinkaan monta Nobel-voittajan kirjaa en ole lukenut ja taas luin yhden! Kyseessä oli kaksi pienoisromaania samoissa kansissa suomalaisittain. Luin sängyssä ja sohvannurkassa. Pidin tosi paljon. Kieli oli sujuvaa, näin mielessäni kirjoittajan isän ja äidin ja olin tosi vaikuttunut. Heti, kun sain kirjan loppuun, tsekkasin Keski-Finnan sivulta jotakin muuta täältä Annielta, mutta kaikki ovat lainassa ympäri maakuntaa. Pidetään mielessä.

Eli siis - kyllä Annie on Nobelinsa ansainnut. Todellakin! Verkligen! Voire! 

 

Paprikaa ja jäätelöä

Olen kausi-ihminen. Syksyllä söin kurkkua ja tomaatteja lavakaupalla. Nyt on vuorossa omenat, appelsiinit ja paprikat. Edustan sitä koulukuntaa, jonka mukaan elimistö/mieli kertoo, mitä se on vailla. Jonkinlaista tietoista syömistä siis. Ja vastapainoksi nyt tuli sellainen ajatus, että päiväkahvilla haluan kahvin kera rommirusinajäätelöä… Sitä muuten on pakastimessa! 

Lainaa vain

Hyvää Lainan päivää! Kuten kuvasta näkyy, on lukemattomat lainakirjat nyt tosi vähissä. Onneksi hylly tänään vähän täydentyy kahdella varauskirjalla. Jos ne eivät riitä viikonlopuksi, on etsittävä omista hyllyistä lukemista. Onhan siellä ainakin joululahjakirja (Maritta Lintunen: Kanadanhanhi) vielä korkkaamattomien kasassa. 

Lainasta tulee mieleen ensiksi kirjasto ja vasta toisena pankki. On ollut asuntolainaa ja opintolainaa, mutta ei enää. Korkoja on maksettu ihan tarpeeksi, kun Laurilan ostoaikana korot olivat viidessätoista prosentissa…

Tulppaanitarinoita

Olkkarin kahdeksan tulppaanin kimpusta kaksi alkoi nuokkua. Pelastin ne ja leikkasin varsia lyhyemmäiksi ja valitsin niille kirkkaanpunaisen tyyssijan. Lasi pääsi keittiön pöydälle ilahduttamaan aamupalasta iltapalaan ja kaikkia ruokailukertoja niiden välilläkin. Hoitoa vaativat myös ne loput kuusi. Leikkasin uudet imupinnat ja vaihdoin raikkaan veden vaasiin. Äsken hain kaikki yhdeksän tuulikaapista sisälle. (Se yhdeksäs on vessan tasolla pienessä lasipurkissa.) Hyvin olivat nukkuneet, kuulemma.

Huvittava keskimmäinen

Eilen illalla istuin omassa huoneessani tulevan viikon dosettihommissa. Kun olin valmis, osui katseeni sinisen lipaston kannelle ja sen peltirasiaan. Rasian sivussa on kolme jääkaappimagneettia kiinni. Keskimmäinen huvittaa minua suuresti. Se on somekirppiskulttuurin humoristinen kiteytymä. Muuta ei pyörylästä oikeastaan puutu kuin kai-kai…

Toiset, mutta eivät varmasti viimeiset!

Vuoden toinen tulppaanikimppu on menossa. Sen hoito noudattaa totuttua kaavaa eli tuulikaappiöitä ja olkkaripäiviä. Ensimmäinen kimppu oli keltainen, nyt valitsin keltapunaisen. Olen sopinut itseni kanssa, että voin ostaa vaikka joka viikko kimpun, sillä ne ilahduttavat niin paljon. 

Runebergin päivää juhlimme jo eilen miehen leipomilla etkotortuilla. 

Jk. Päivän trivia: Vuosittain hyödetään kukkaan kauppapuutarhoissa 70-80 miljoonaa leikkotulppaania. Oma kommentti: No huh, enpä olisi uskonut! 

Ottamuksia 135

Pakkasaamu yllätti. Eli sama yllätysmomentti niin kuin ensilumella tai toisilumella Etelä-Suomen autoilijoille. Ihan oikeasti yllätyin. Maisema näyttää kylmältä. Mies vei jo lehden naapuriin ja totesi, että kävelykeli oli hyvä. Siinä vaiheessa vielä kommentoin peiton alta, mutta nyt olen jo vakaasti juomassa aamukahvia. Puuron ja kahvin välissä kävin nappaamassa tuon talviaamuräpsyn. 

Aamupala, jolla kuitataan lounas

Mies lähti eilen ykkösvahdiksi ja jäin yksin kotiin. Puolenpäivän jälkeen tänään ollaan taas kaksin. Yksin ollessani poljin spinningpyörää (kolmeen otteeseen, yhteensä 150 minuuttia) ja siivosin keittiön kuiva-ainekaapin. Menin nukkumaan hyvissä ajoin eli reilusti  ennen puoltayötä ja nukuin vähän yli kahdeksaan. 

Aamupalatarjottimen sain juuri äsken koottua. Se on runsas, sillä luultavasti en harrasta lounastamista tänään. Nyt sitten Otolta näkyviin joku sarja ja aamupalaa nassuun! 

Tammikuusta vielä pari sanaa

Muutama sana vielä tammikuusta…. Liikuin keskimäärin tunnin per päivä. Luin kymmenen kirjaa. Kävin Jyväskylässä, Multialla ja Keuruulla. Olin konttoritöissä ja virsikirjatöissä. Nukuin pitkiä yöunia ja muutamia lyhyitä päikkäreitä. Kuukauden alussa koko klaani oli koolla. Hyvä kuukausi kaiken kaikkiaan. 

Jos saisin jotakin toivoa, toivoisin helmikuulta joko lisää lunta ja ns. normaalia keliä tai sitten kevään etenemistä vauhdilla. Jompaa kumpaa, please! 

Sanoisin, että söpö pari

Paikkakunnallamme on suoramyyntipaikka, jonka yhteydessä on kirppari ja kahvila. Kahvilla olen käynyt siellä pari kertaa, mutta kirpparilla useammin. Viime kerralla törmäsin (kuv.) tähän pariin, joka oli pakko käyttää kassan kautta. Sanavarastooni ei yleensä kuulu söpö, mutta nyt rohkenisin käyttää sitä sanaa. Ja muuten käytänkin. Ja laitan vielä otsikkoonkin!