Olen pimeää ovelampi

Hämärä ja pimeä yllättävät näinä aikoina. Olen kuitenkin ovelampi kuin ne, sillä varaustaudun heijastinhenkseleillä, kun lähden iltalenkille. Viralliset katuvalot päättyvät kilometriä ennen Laurilaa, mutta jos kierrän Ervin talojen kautta, saan vielä parisataa metriä lisää valokulkureittiä. Eilen huomasin, että jos aion liikkua myöhään illalla, on loppuosuudelle varattava taskulamppu ja laitoin taskuun jo valmiiksi pienen lampun. 

Ilta oli viileähkö, mutta tyven. Kolme koiraa oli lisäkseni lenkillä. Kotona odottivat Mies, tamperelaiset omat ja sauna. 

Vähästä sitä on eläkeläinen iloinen!

Eilen illalla kävelin yhdestä kokouksesta kotiin. Repussa roikkui heijastin, takissa samaten ja käsivarressa oli heijastinnauha. Päätin kävellä kylän läpi, joten kevyen liikenteen tietä ja katuvaloa oli hyvin. Kun vielä jatkoin parin asuma-alueenkin läpi, ei melkeinsäkkipimeäosuutta jäänyt kuin puolisen kilometriä tuosta neljästä. Ja kun valaistus päättyi, kaivoin taskustani ihan oman taskulampun, jonka nyt korkkasin. Hyvä valo, sopivan kokoinen kädessä ja nätti muutenkin. Toimiva kumppani iltalenkeille! Sen kanssa oli hyvä kulkea Laurilan postipolun valoihin asti. Vähästä sitä on eläkeläinen iloinen!

Hajatuksia 7

Vuoden lyhin päivä. Vuorokauden pimeät ulottuvat melkein kättelemään toisiaan  - tosin tänä tautisena aikana ehkä päännyökkäys on järkevämpi tervehdystyyli. 

Kolme yötä jouluun on… Huomenna menen vielä tiskin taakse ja aattona olen virsikirjatöissä, mutta sitten aattohartauden jälkeen alkaa yhdeksän päivän lomanen. Se on tällä hetkellä tervetullut breikki ja sille voi laulaa kolminkertaisen aamenen. 

Kolme yötä jouluun on!

Tänään on talvipäivänseisaus eli vuoden ehdottomasti lyhin päivä. Päivänvaloa on hyvin hintsusti eli vain muutama tunti. Eli pimeällä menen töihin kymmeneksi ja pimeällä tulen iltaviideltä pois. Ei hirveästi naurata... Iloinen asia on kuitenkin se, että tänään voi laulaa ihan oikeasti Kolme yötä jouluun on. Jouluun on hintsusti aikaa.