Myöhäinen aamupala, kun kello on jo puoli kymmenen… Heräsin kyllä jo kahdeksan paikkeilla, mutta siirryin vielä sohvailemaan lämpimän villapeiton alle ja niinhän siinä toista tuntia hupsahti ja lisäunikin tuli katsottua. Tästä hitaudesta (ja tarjottimesta) voi päätellä, että olen yksin kotona ja asia on juuri niin. Mies oli lähtenyt aamujunalla Tampereelle. On Ykkösvahtina illan ja yön.
Tarjottimelle keräsin kaikkea hyvää ja ravitsevaa. Neitivuosina aamupala oli monesti saavillinen kahvia ja leipä, eipä juuri muuta. Nykyisin nautin runsaan aamupalan, sillä pidän syömisestä ja aamuisin yleensä on iso nälkä. Niin tänäkin aamuna.
Jk. Jos ihmettelet tuota keltaista raetta jogurtin ja puolukan niskassa, niin kerron: se on mehiläisen siitepölyä. Ostettiin Ruohonjuuresta pari viikkoa sitten ja ollan sitä nyt ripoteltu sopiviin annoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti