Eilen päätin vaihtaa kesäisen kaitaliinan keittiössä vähän tuhdimpaan versioon ja kaivoin kaapista syksyisen kokoliinan. (Olen sen joskus aikanaan ostanut liikkeestä, jolla on melkein samanlainen nimi kuin Miehellä.) Keräsin pöydältä pois lehtipinot, kirjakasat ja muut tarpeettomat sälät ja siirsin tarpeellisetkin hetkeksi syrjemmälle. Pyyhin pöydän kunnolla ja levitin uuden tulokkaan ja ihailin lopputulosta. Tällä hetkellä tilanne on muuten sama, mutta hain päivällä vielä ison kimpun kultapalloja värikkääseen maljakkoon. Syksyliina on paikallaan siihen asti, että jonakin päivänä kaipaan vielä lämpöisempiä värejä keittiöön.
Liinassa ja kukissa on kivat syksyiset värit. Kiinnitin huomion myös vihreään emännän kaappiin. Olen haaveillut emännän kaapista jonkin aikaa ja etsinyt kirppikseltä sellaista.
VastaaPoistaVihreä kaappi ostettiin joskus muinoin eli varmaankin 90-luvun lopulla. Se säilöö astioita, kynttilöitä ja vaikka mitä. Toimii hyvin tuossa tarkoituksessa.
PoistaNäyttää niin kotoisalta -ja syksyiseltä, kiva! 🍂
VastaaPoistaMuutos piristää, sanoo Stansta, jonka ikkunoista näkyy viikkojen jälkeen ulos! ♥ Aurinkokin paistaa, joten toivotan aurinkoista perjantaita!
Kiitos, minustakin meillä on kotoisaa!
PoistaIhanaa, kun näet ulos!
Kiva nähdä oikea kotitunnelma eikä pelkistettyä valkoista ja kromia melkein ilman huonekaluja tai tekstiilejä. Ilopilleri perjantaille, kiitos!
VastaaPoistaValkoinen, beige ja kromi ovat ehdoton no-no Laurilan tyylissä/tyylittömyydessä!
PoistaIhana kurkistaa keittiöönne - ja olen samaa mieltä kuin Hanna Helena: kiva nähdä oikeaa kotitunnelmaa eikä pelkistettyä sisustuslehtien valkoista ja kromia, asuntoja, ei koteja.
VastaaPoistaEi, en arvostele heitä jotka pitävät valkoisesta ja "kasattomasta" kodista - arvostan heitä, jotka saavat kodin pidettyä järjestyksessä.
Sisustuslehtien esittelykodeista vain saa sellaisen tunteen, että ei sellaisissa kodeissa asu ketään.
Ja Arkeilija, kiitos, nyt sain minunkin keltaisille aamuauringoille nimen: takapihallamme kasvavat kukat, niiden täytyy olla kultapalloja.
Kasvavatko nuo korkeiksi?
Kiitos, ihan täällä punastun kaikista kotikommenteista!
PoistaKultapallon miinuspuoli on minusta juuri se, että ne kasvavat aika korkeiksi ja ovat honteloita eli kaatuilevat helposti. Meillä Keskipellossa (lapsuuskotini) oli kultapalloja ja kaikkia muita isossa kukkapenkissä. Muistan elävästi ne syksyt, kun oli luvattu pakkasöitä ja kaikkia mahdollisia kukkia poimittiin iltahämärissä maljakoihin. Saan sen tuoksun vieläkin nenääni…
Älä suotta punastu - keittönne näyttää kodikkaalta ja on aina kiva, kun pääsee vähän kurkistamaan, edes pieneen nurkkaan teidän blogiystävien kotiin.
PoistaMeidän kultapallot ovat jo kaatuneet. Yhtenä kesänä/syksynä yritin ystävän kanssa laittaa niille tuet, mutta ne olivat liian matalat ja kukat lakosivat tuista huolimatta.
Kutsuvan kodikas ja värikkään viihtyisä keittiö🍁
VastaaPoista