Eilen lähilenkin päätteeksi poimin vielä pihalta pariin maljakkoon kukkia. Tuo pieni käsinmaalattu maljakko (Arabiaa, 1960-luvulta) olla nökötti kerran Fidan kirpputorivitriinissä ja ihailimme sitä. Mies kysyi, että haluaisinko sen. Sanoin haluavani, mutta hintaa oli mielestäni liikaa. Emme ostaneet. No, seuraavalla käynnillä sitten maljakko oli laitettu puolenhinnanhyllyyn. Hintaa sille jäi enää vähän yli kaksikymmentä euroa, joten kaupat tehtiin. Se oli siis ihan selvästi tarkoitettu Laurilaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti