Eilen illalla ja yöllä tuulikellot kilkattivat Laurilan nurkilla. Olin valmistautunut uhkakuviin eli sähkökatkoihin ja puiden kaatumiseen. Ne jäivät onneksi tulematta. Valvoin yöllä vähän aikaa, joten aamulla unta riitti sitten yhdeksään saakka. Ensimmäiset aamuviestit kolmensadan kilometrin päähän Miehelle on lähetetty. Aamupuuro on hautumassa.
Tänään tulee kuluneeksi kaksikymmentäyksi vuotta siitä, kun isä-Erkki kuoli. Omistan hänelle tämän päivän kävelylenkin, jolle aion lähteä aamupäivällä. Ihan pakko on päästäkin ulos, kun eilinen oli koomailupäivä...
Muutama puhuri iski taloa kohden jo illalla. Yöllä en kuullut mitään. Ruma, pimeä sää tänään kylläkin ja samoin kai huomenna. Mä alan ensi viikolla pitämään puuropäiviä elikkä kahtena päivänä viikossa pelkkää puuroa ainakin marraskuun ajan. Tarkoitus vähän laihtua...
VastaaPoistaTänään meillä oli kaikkea muuta kuin rumaa ja pimeää säätä! Aurinko ilmestyi taivaalle ja lenkillä piti olla arskat osan aikaa.
PoistaTsemppiä puuropäiviin! Minusta ei siihen olisi...