Tänään onnittelukukkien saajia on kaksi: Jean Sibelius ja veljenpoikani Sasu. Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta, Sasun huomattavasti vähemmän. Pieni anekdootti ensin mainitun realistisesta elämästä sallittaneen... Sibeliuksen tyttäret olivat kysyneet isältään, miksi tämä säveltää pianokappaleita eikä sinfonioita. Tähän isä oli vastannut: Jotta te saisitte voileipiä. Rahasta kun oli puute monta kertaa.
Yksi elämäni suurista hetkistä oli sunnuntaina, kun kuulin Sibeliuksen Finlandian ihan irl. Se oli järisyttävä kokemus. Varsinkin, kun orkesterin osaamisen puolesta ei tarvinnut jännittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti