Joskus tulee lainattua kirjoja, joista ei oikein tiedä, mitä ne ovat eikä tiedä, tykkääkö niistä vai ei. Tuon kirjan sain seutuvarauksena lainaksi ja sen oikea koti on Viitasaaren kirjastossa. Olen lukenut kirjaa nyt neljäkymmentäkahdeksan sivua enkä vieläkään osaa oikein sanoa siitä mitään. Nimihän on raflaava, mikä onkin toki ollut tarkoituksena. En tiedä, mitä olisin ajatellut kirjasta silloin, kun minua oli vielä parikymmentä kiloa enemmän. Olen vähän ymmälläni. Ehkä osaan sanoa jotakin, kun olen saanut kirjan loppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti