Hitaat aamut on parhautta! Olen vuosikymmenien varrella oppinut kyllä aamuihmiseksi, jolle aikaiset aamut eivät ole enää kauhistus, mutta silti aikatauluton aamu on yliveto. Tänä aamuna heräsimme seitsemältä. Päätimme nukkua vielä vähän lisää. Se oli kaksi tuntia. Eli nyt on aamupuuro syöty ja kahvimuki odottaa pöydällä täytenä ja kello on puoli kymmenen.
Kuvan kävin ottamassa hetki sitten ja siinä on syksy pelkistettynä. Kuvan nimi voisi olla Neulasia yltympäriinsä. Hieman haikea ja samalla tyytyväinen pössis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti