Pitkässä viikonlopussa ehdottomasti parasta on aikatauluttomuus. Aamulla saa herätä silloin, kun siltä tuntuu ja päivällä nukkua fleecepeiton alla pienet päivätirsat, jos on tarpeen. Voi katsella vaikka kuinka monta jaksoa jotakin sarjaa (Tohtori tuli kaupunkiin -sarjaa eilen viisi jaksoa), käydä kävelemässä (eilen kävin) ja vain olla.
Tänä aamuna heräsin vähän yli seitsemän. Tunti on kulunut kuin huomaamatta, kun nyt kello on jo vähän yli kahdeksan. En piittaa siitä. Kohta käyn suihkussa, laitan aamupalaa, syön ja sitten lähden ulos. Kiireettä kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti