Facebook on pienentänyt maailmaa, häivyttänyt vuosia ja solminut uudestaan katkenneita yhteyksiä. Olen löytänyt entisiä työkavereita, vanhoja koulukavereita, opiskelukavereita, tutustunut blogiystäviin jne. Tutummistakin ihmisistä on löytynyt tuolla sivustoa ihan uusia ja mielenkiintoisia piirteitä.
Käytän häpeilemättömästi Facebookia markkinakanavana työpaikan omalla sivulla. Iloitsen jokaisesta uudesta tykkääjästä, houkuttelen mukaan toimintaan kertomalla tapahtumista, julkaisen ottamiani kuvia, nautin vuorovaikutteisuudesta. Ja ei liian ryppyotsaisesti, pois se minusta!
Naamakirja on todellakin pienentänyt maailmaa! Olin melkoiset ajat poissa facesta vaikka olin profiilin tehnytkin, nyt on harvinaista, etten siellä seikkailisi ja yritän pitää kiinni blogistanikin, etten vain sen kirjoittamista jättäisi, koska kaikki bloggaajat eivät ole facessa. Aika ei tahdo riittää kaikkeen. Jotenkin Facebook sopii hektiselle ja äkkinäiselle ihmiselle, liiankin hyvin.
VastaaPoistaKiitos kommentista, tulehan toistekin visiteeraamaan!
VastaaPoista