Kun illalla juo vihreää teetä, voi samasta mukista juoda aamukahvit. Tuo oli tämän torstaiaamun ensimmäinen järkevä ajatus. Heräsin ihan kesken unta ja siinä olin yhdellä tutulla kylässä ja minulle tarjottiin toistamiseen täytekakkua, josta kieltäydyin. Tuttava kysyi, onko meillä ketään kotona, joka söisi kakkua. Sanoin, että on siellä poika. Yhdessä arvelimme, että kyllä lukiolaispojalle kakku maistuu. Kylässä oli myös joku toinen, joka houkutteli minua lähtemään kanssaan kävelyretkelle jollekin mäelle. Sanoin, että olen jo aamulla kävellyt kuusi kilometriä ja en jaksa enempää.
Kakusta en tiedä, mutta tänään päivällä olen menossa yhden ystävän kanssa kävelylle. Hän ei ollut kuitenkaan se unessa esiintynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti