Minulla oli aikoinaan piano-oppilaita ja sain heiltä jouluiksi ja keväimin yhtä sun toista. Kerran sain yhdeltä oppilaalta matkatuomisina kettukorvikset ja siihen aikaan (2000-luvun alussa) minulla ei vielä ollut reikiä korvissa. Innostuin sitten laitattamaan ne ja minusta tuli korvisihminen. Välillä tapa oli kadoksissa monta vuotta, kunnes kolmisen vuotta sitten aloitin sen uudelleen. Minulla on asiallisia ja asiattomia, isoja ja pieniä sekä yksi- ja monivärisiä. Jos oikein laskin äsken, on minulla seitsemänkymmentäviisi paria…
Jk. Ja kotosessa taitaa olla kahdet tai kolmet. Korkeintaan neljät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti