Opin lukemaan nelivuotiaana ja sen jälkeen olen lukenut hyvin ahkerasti. Paperinen kirja se olla pitää, ajattelen ja e-kirjoja en ole harrastanut. Kevään ja kesän aikana kävelin kuunnelmia ja kun mieluiset alkoivat loppua, siirryin yhdistelmään kävely+musiikki. Nyt otin uudeksi vaihtoehdoksi äänikirjat ja sillä rajauksella, että kuuntelen sellaisia kirjoja, joita en ehkä koskaan paperisina lukisi. Seurana lenkeillä oli ensiksi Maria Jotuni ja Huojuva talo. Kävelin sen loppuun ja seuraava valinta oli Juhani Aho ja Papin rouva. Huojuvan talon lukijan äänestä pidin enemmän, mutta kyllä tämäkin menettelee. Kilometrejä karttuu, äänikirja etenee ja ehkä sivistynkin siinä samalla.
Jk. Nuo horsmat kuvasin yhdessä mäessä Huojuvassa talossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti