Olen aamupalaihminen, tosin en ole ollut sitä aina. Vuosikymmeniä sitten aamupalani oli yleensä kuppi tai useampi kahvia ja enimmillään yksi voileipä sen kanssa. Se oli sitä aikaa, kun Mauno Koivisto valittiin presidentiksi, Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöintinsä ja minun sukunimeni oli vielä supisuomalaista merkkiä.
Presidentin nimi on vaihtunut monta kertaa, minun vain kerran ja metro on saanut hieman jatketta. Aamupalasta on muodostunut päivän tärkeä avaus. Se vaihtelee, sillä en jaksaisi toistoa aamusta aamuun. Kuvan aamuna siinä on ollut viiliä, kiiviä, satsumaa ja lisäksi leipää ja kahvia. Täksi aamuksi tilasin pienen puuron, kahvia ja sämpylää Tartexilla, juustolla ja paprikalla. Kohta on aamupalan aika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti