Olen toki elokuvafriikki, mutta se eilisen postauksen Psyko-juttu johtui tietysti siitä, että kun Psyko alkoi kolmekymmentäkaksi vuotta sitten, alkoi myös esikoinen haluta vatsastani ulkomaailmaan. Synnytystapahtuman kestoksi laskettiin kunnioitettavat kuusitoista tuntia ja kaksikymmentäseitsemän minuuttia ja kaiken kaikkiaan se oli debytoivalle äitipoikakombinaatiolle aika näännyttävä kokemus. Selvittiin siitä kuitenkin, hyvä me!
Onnea siis esikoinen, kun tänään sinulla on syntymäpäivä! Meillä kotona juodaan myös hyvät päiväkahvit kunniaksesi ja isäsi on leiponut kuulemma shakkiruutuja. Toivottavasti viikonloppureissu on onnistunut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti