Jos lasketaan, että valveillaoloaikaa on päivittäin sellainen 16-18 tuntia (vauvoilla huomattavasti vähemmän, tosin esikoinen nukkui kolmekymmentä vuotta sitten vähemmän mitä oppikirjoissa sanottiin, sillä hän oli virkku lapsi jo silloin), ehtii ajatella aika paljon sen päivän mittaan. Käytän usein lausetta Ajattelen sinua, jos lähimmäiselle on sattunut jotakin murheellista, odottamatonta, yllättävää. Ja ihan oikeasti ajattelenkin. En sano sitä vain tavan vuoksi, en siksi, että pääsisin pois tilanteesta.
Tänään lupaan ajatella useaa ihmistä. Lähellä ja kaukana. Tosi nuorta ja tosi vanhaa. Olkoon tämä juhannusviikon tiistai rakastavien ajatusten päivä...
Kauniisti ajateltu <3
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoista