Laulua - kyllä vai ei?

Joulun aikaan joulupöytään kuuluu herneet, joita joskus vedetään myös nenään. Tämän joulun alla sen reaktion aiheutti kuorolaulu. Olipa nimittäin tapahtunut satakuntalaisessa sairaalassa sellaista, että  kuorovierailut vuodeosastolla kiellettiin ja siitähän se soppa (herne-) syntyi! 

Tiedän, että on niitä, jotka pitävät jouluvierailuista ja itsekin olisin ennen ajatellut, että mikä ettei. Nyt olen kuitenkin kääntänyt sairaalatakkini ja olen satakuntalaisen sairaalan johdon kanssa ihan samoilla linjoilla. Joulun aika on niin herkkää ja jos sen joutuu sairaalassa viettämään, en minä ainakaan haluaisi osastolle lisää herkistäjiä. Täällä kun ei pääse pakoon...

Uutista on paisuteltu, ettei muka enää ollenkaan sairaalaan saisi tulla laulamaan. Saa toki, mutta vain sovittuihin yhteisiin esityspaikkoihin, ei osastoille. 

Jk. Tänään on jouluaatto. Vietän sitä nyt toistaiseksi täällä.

Hei, me nukutaan!

Sairaalassa uni joko tulee tai ei tule. Nyt nukuin kolmatta yötä yksikseni neljän hengen huoneessa ja kahden possu-uniyön jälkeen oli hieman repaleisempi yö, mutta semi ookoo kuitenkin. Luksustahan on se, saan olla yksikseni! Yökkö kurkkasi viideltä ja kertoi koko osastolla olleen hyvin rauhallista. Hyvä niin..

Täällä sitä syödään!

Minullahan on ollut aina hyvä ruokahalu (ja sen huomaa!) ja vastaan ei ole juuri tullut tilanteita, ettei lautanen olisi tyhjentynyt. Täällä sairaalassa ruoka-aikataulu määrittää päivän rytmin - varsinkin silloin, jos/kun alkaa olla jo vähän  paremmassa kunnossa ja saa itse liikkua syömään potilashuoneen ulkopuolelle. 

Minusta on huolehdittu hyvin ja oma maukas pesco-vegetaariannos on ollut tarjolla silloin, jos toisilla on ollut lihasysteemiä. Sanotaan, että puhtaus on puoli ruokaa. Minä sanoisin, että hymyilevä, ystävällinen ja empaattinen ruoanjakaja kilpailee kyllä vahvasti samassa sarjassa ja ansaitsisi oman sanonnan!

Jk. Eilen minua kävi katsomassa monta omaa. Olette rakkaita ja tärkeitä kaikki - myös ne kaksi, joita en nyt ole tavannut muuta kuin kuvien ja viestien kautta.

Hyvä mieli

Ilonaiheita:

- eilisillasta alkaen oma sviitti

- yöllä ei tultu mittaroimaan

- nukuin yön kuin possu (hoitajan kommentti: se sopiikin näin joulun alla)

- länsimainen lääketiede

- maistuva aamupala

- ihana henkilökunta

-Kolme yötä jouluun on 🎶

Moneen junaan

Meitä on moneen junaan. Näin sairaalamiljöössä yhtä lailla kuin siviilissäkin. Toiset työllistävät lähimpiä yli kaiken jopa rasittavuuteen asti ja toiset yrittävät pärjätä täysin ilman apua. Plus siltä väliltä. Turha tietysti kategorisoida, mutta se tahtoo olla helmasyntini...

Eilen kävin putkessa. Kahdeksan minuuttia on pitkä aika, mutta klassisen musiikin kanssa sekin sujui. Ei iskenyt ahtaanputkenkammo.

Pienet raamit

Sairaalaympäristössä on aika pienet raamit. Ilonaiheita kuitenkin löytyy. Tänä aamuna sellaisia oli muun muassa hyvä kahvi ja laajempi reviiri. Hyvä merkki oli se, että äsken suihkussa laulatti! Tyydyin vielä kuitenkin hyräilemään hiljakseen.

Tänään onnittelen Miestä, jolla on syntymäpäivä. Vietämme sitä varmaankin vierastunnilla nojatuoleilla vierekkäin. 

Huumoria

Minullahan on hyvin omintakeinen huumori, mutta en minä kuvan aatetta halunnut noudattaa... Niin vain kävi, että nyt on viikko jouluun ja en ole tekemässä joulusiivoja enkä -leipomuksia. Koko joulu on persoonatasollla vielä enemmänkin kysymysmerkki kuin huutomerkki. Tunnuslauseeni onkin nyt Jouluja tulee.

Olo on taas vähän parempi. Tänä aamuna minua ilahduttivat pieni puuro, musta kahvi ja huumorintajuiset hoitajat. Jotkut ihan hirtehis-tasoa.

Täällä ollaan!

Otan lepiä vähän aikaa. Eilen lokaatioksi muuttui sairaala ihan yllättäen. Sain nyt ipad-vapaata hetkeksi, joten ilmoittaudun. Elämä on kaiken kaikkiaan elämisen arvoista ihan täpöllä.

Tenho, lumo ja vaikutus

Joululauluilla on ihmeellinen tenho, lumo ja vaikutus. Viime viikolla olin yhdessä kokouksessa, jossa olemme perinteisesti vuosittain puuroilleet ja joululaulaneet. Niin tehtiin tälläkin kerralla. Yksi osallistuja totesi, että ei ole muistanut laulaa pitkään aikaan ja laulaminen oli mukavaa. Pidin kommentista ja kysyin lupaa sen käyttämiseen. Laulu/laulaminen täytti siis tavoitteensa sinäkin iltana!

Merkittävä päivä

Tänään on monta merkkipäivää. Miehellä ja Esikoisella on yhteinen satavuotispäivä, Kakkonen täyttää yhdeksän kuukautta ja Miehellä ja minulla on kihlasormusten vuosipäivä. 15.12.1982 kun ostimme kihlat. Onnea kaikille! Puss och kram!

En ottanut mukaan!

Eilen käytiin lähíkaupungissa ja aikaa ja rahaa kului. Pössis oli kuitenkin koko ajan hyvä ja keskustelua käytiin normaalikokoisilla kirjaimilla. Se jos mikä on joulun alla iso asia. 

Yhdellä kirpparilla kuvan nalle oli hieman apea. Olisi halunnut lähteä mukaan. Ei onnistunut, kun meillä on jo neljä (4) ennestään...

Nyt kolahti hyvänmielenhermoon

Olen joissakin asioissa vanhanaikainen ja joissakin en. Perinteet on tärkeitä. Esimerkki: joulurauhaa kuunnellaan jouluaattona klo 12 punaisen kolmihaarakynttelikön, riisipuuron, sekahedelmäsopan ja jouluomien kanssa. Tiedän, että poikkeustilanteessa selviytyisin muunlaisestakin kombinaatiosta, mutta se vaatisi minulta aika paljon. 

Tietotekniikassa olen aina ollut niitä, jotka haluavat kaikkein uusimmat jutut ja laitteet. Tekniikka muutenkin kiinnostaa, sillä haluan tietää, miten ja miksi. Joskus myös milloin ja missä.

Eilen minua huvitti kolmen sanan toteamus, joka ilmestyi Instagram -tilille. Onhan se siinä ollut ennenkin, mutta nyt se kolahti hyvänmielenhermoon. Kiva tietää, että olen ajan tasalla!