Tänä aamuna maisema oli erilainen kuin eilisaamuna. Valkoista oli maassa ja koko ajan taivaalta tuli lisää. Vähän aikaa vielä köllöteltiin sängyssä lämpimien peittojen alla ja katseltiin ikkunasta lumen rauhallista leijailua.
Aamupäiväkävely oli lähäriä kuuden kilometrin verran. Tie oli märkä ja jotenkin ei lenkki kulkenut ollenkaan. Pitkään aikaan ei ole ollut niin hidasta vauhtia! Raitista ilmaa kuitenkin sain ja sukankärjet märiksi, mutta nyt on villasukat jalassa ja lenkkisukat kuivumassa.
Muutaman räpsyn ajaksi maltoin pysähtyä. Koti häämöttää siellä, samoin Kettula.
Jk. Tällä kertaa minulla oli kävelyseurana Sanna Marin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti