Arjessa meitä on kaksi. Nyt tuli arjen keskelle juhla, kun juna toi Esikoisen, Miniän, Kakkosen ja Kissan meille pitkäksi viikonlopuksi. Kaikki sujahtivat Laurilan elämänmenoon ja tuttuihin paikkoihin. Lupaan toki päivittää, mutta aikataulut jäävät nyt eittämättä (ja kyllättämättä) sivuseikaksi. Viimeksi ollaan nähty oikeasti naamakkain heinäkuun lopussa, joten iso ikävä on ollut kaikilla…
Jk. Kuva on eiliseltä töistä. Tein silloin marraskuun lopulla lähes kahdeksansataa pikkupikkupiparia ja nuo olivat viimeiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti