Olen varmaankin (kuulijoiden kyllästymiseen asti) kuuluttanut kävelyn ilosanomaa jo vuosia. Se kun on helppo ja halpa harrastus. Nykyään kait se on jopa ihan tunnustettu liikuntamuoto eikä enää pelkkä juoksun/hölkän häpeilty lehtolapsi. Jos minulta tulisi joku harrastusraportoija kyselemään, kehtaisin ilman muuta tunnustaa käveleväni paljon. Voisin jopa käyttää kävelyn yhteydessä sanaa yltiö, varsinkin keväästä syksyyn. Talvella kilometrejä kertyy vähemmän.
Olen kävellyt sateella (versiot: tihku, tavis, rankka, ukkos, räntä, nuppineula, tupru, tavislumi) ja poudalla (pilvipoudasta heinäpoutaan). Mielilenkkiaikani olisi lämpimän kesäpäivän aikainen aamu, mutta useimmiten nukun silloin. Pari kertaa kesässä onnistun bongaamaan sellaisen tai oikeastaan aamu onnistuu bongaamaan minut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti