Sairastumisen vuosipäivä ja unen pyöreät hedelmätornit

Tänään on tärkeä vuosipäivä. Tasan kaksi vuotta sitten päädyin isomman lähikaupungin sairaalaan. Seurasi diagnooseja, mittaamisia, lääkkeitä ja huolta aina jouluaattoon asti. Sen jälkeen sairaslomaa, mittaamisia, lääkkeitä ja huolta. Nyt on edelleen diagnoosi, lääkkeitä ja mittaamisia - mutta voin hyvin. Liikun paljon, syön terveellisimmin kuin ennen, nukun useimmiten hyvin ja vältän turhaa stressiä. Aina tuo viimeksimainittu ei ihan onnistu, mutta yritän sitä tietoisesti.

Tänä aamuna heräsimme jo puoli kuuden paikkeilla. Tuntui siltä, että yö oli siinä. Kuuntelimme radiota ja juttelimme niitänäitä, kun päätimme kuitenkin vähän vielä torkahtaa ja suljimme radion. No, havahduimme reaalitodellisuuteen puoli yhdeksältä. Jatkoyö oli tarpeen, sillä nyt on hyvä ja virkeä olo. Näin muutamia unia, joista en muista mitään muuta kuin viimeisen unen viimeiset lauseet: Tarvitsen lisää aikaa. Haluaisin rakentaa pyöreitä hedelmätorneja.