Eilen olin töissä iltaviiteen. Ruoan jälkeen laiskotti ihan täpöllä, mutta vääntäydyin kuitenkin lenkille kahdesta syystä. Ensinnäkin oli uuden liikuntaviikon ensimmäinen päivä, joten tilasto lähti taas nollasta ja toiseksi oli niin mielettömän kaunis ilta. Lupasin puoliääneen itselleni, että saan lopettaa vaikka kuinka lyhyeen, mutta kyllähän minä itseni tiedän… Sinniä riitti kuuteen kilometriin. Kävelin lähilenkkiä eli samaa tienpätkää moneen kertaan. Horsmahöytyvät muistuttivat puuvillapeltojen hörsylöitä ja pakkohan ne oli tallentaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti