Jo vuosia olen nähnyt kahdenlaisia unia - toisissa lennän (ja se käy niin helposti, että nostan vain kädet ylös ja lähden lentämään) ja toisissa juoksen (sekin onnistuu tosi kevyesti ja helposti). No, tänä keväänä päätin aloittaa jälkimmäisten unien realisoinnin. Aloin yhdistää kävelylenkkiseen (n. 4 km) hölkkäyspätkiä sillä periaatteella, että hitaasti ja vähän ja vainjoshyvältätuntuu ja KKV eli kaksi kertaa viikossa. Nyt on kaksi viikkoa takana ja hyvä mieli läsnä. Eilen jaksoin hölkätä noin kilometrin yhteen kyytiin ja se on jo Laurilan mittakaavassa Tapaus! Jatkan uutta harrastusta edelleen ja olen iloinen pikkutiestä, jota voin mennä eestaas...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti