Työ valitsi minut

Lapsuuteen kuului se, että saatiin mennä aina joskus isää vastaan töihin kunnantoimistolle. Isän huoneessa oli arkistokaappi (kuvan kaappi), paljon paperia, iso pöytä ja suoraselkäisiä puutuoleja. Työisä oli vähän erilainen kuin koti-isä, mutta tuntui joka kerta ilahtuvan hakijasta.

Ja miksi minä tätä nyt muistelen? No, arkistokaappikuva valikoitui päivän kuvaksi ja tajusin, että ehkä minun kiinnostukseni toimistotyöhön johtuukin noin kaukaa! Ehkä ympyrä tavallaan sulkeutuikin, kun kaksi vuotta sitten minusta tuli toimistosihteeri. Ehkä minä en valinnutkaan työtä, vaan työ minut. Aikaa kului vuosikymmeniä ja matka oli pitkä, mutta se kannatti...