Toissapäivänä se alkoi. Ääneenluku nimittäin. Heinäkuussa käytiin Volter Kilpi - päivillä Kustavissa ja sieltä lähti mukaan tuo kirja. Huomasimme, että ko. päivillä oli myytävänä t-paitoja, joissa oli teksti Olen lukenut Alastalon salissa. Otimme tavoitteeksi lukea tuo kirja ensi kesään mennessä ja mennään sitten taas Kustaviin ja ostetaan kummallekin paidat.
Ääneenlukua meillä on ennenkin harrastettu. Ihan ensi metreistä alkaen, kun kirjana oli Sileän sormuksen tarina ja mies luki ja minä nukahdin joka kerta lukijan ääneen... (Sittemmin olen pysynyt kuunnellessa paremmin valveilla.) On luettu Isoa kilttiä jättiä, ilmestyskirjaa ja vaikka mitä.
Kilven teksti on hätkähdyttävän kaunista, mutta monisanaista ja etenkin monipolvista. Tästä tulee mielenkiintoinen yhdentoista kuukauden projekti... Esiluku on luettu!
Siinä se suurin virhe tehdään, kun lukeminen otetaan pakkopullana. Ota kirja käteen ja yritä unohtaa kaikki siihen liitetyt ennakkoluulot, niin tarina alkaa vetää, eikä irti päästä.
VastaaPoistaKari Paakkonen. Piikkiö
Heitimmekin kaikki ennakkoluulot hiiteen ja ensi lauseista asti Kilven teksti tuntui kauniilta! Kiitos kommentista!
PoistaAika kiva juttu lukea ääneen.
VastaaPoistaOn kyllä, suosittelen!
Poista