Blogimaailman kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja on opeteteltu jo vuosia. Jotakin on jäänyt mieleen. Ainakin se, että tikkukirjaimilla kirjoittaminen koetaan huutamiseksi ja sitä kannattaisi käyttää vain tehokeinona yhden sanan tai yhden ilmauksen verran.
Kommentit on myös oma lukunsa. Muistan silloin seitsemän vuotta sitten, miten jännittävältä tuntui odotella ensimmäistä kommenttia. Ehkä silloin elettiin vaiteliaampaa aikaa ja olin noviisi kirjoittaja - kommentteja tuli aika harvoin. Ajattelin silloin ja ajattelen yhä, että kirjoitan blogia tavallaan julkisena päiväkirjana ja kommentteja tulee, jos on tullakseen. Jokaisesta ilahduin ja ilahdun yhä.
Jk. Tänään onnittelen nuorta naista, joka ilmaantui perheeseemme kuusi vuotta sitten ja teki/tekee esikoisen ja meidät kaikki onnellisiksi. Hyvää syntymäpäivää, meidän Mari!
Jk. Tänään onnittelen nuorta naista, joka ilmaantui perheeseemme kuusi vuotta sitten ja teki/tekee esikoisen ja meidät kaikki onnellisiksi. Hyvää syntymäpäivää, meidän Mari!
Hyvää syntymäpäivää, teille! Kuusi vuotta on melkoinen etappi; Marista taisi tulla eskarilainen tänä syksynä? Ihan muutama päivä sitten.
VastaaPoistaKommentit on aina kivoja, niitä aina odotan. Jos edes yksi kommentti olisi tullut...
Taisin muotoilla asian hieman huonosti, sillä Mari on meidän miniä...
PoistaSinä olet hoitanut kommentointipestin ihanan ahkerasti, minulla on siinä paljonpaljon petraamista!
Kaunis kuva ja asiaa taas. Synttärionnittelut täältäkin Marille!
VastaaPoistaHienosti otettu kuva. Vaikka en pidä hämähäkeistä .)
VastaaPoistaMeille tuli ensimmäinen miniä vähän yli 11 vuotta sitten :)
Kiitos! Kuva löytyi parin vuoden takaa.
Poista