Olen monta kertaa todennut olevani onnellinen ja etuoikeutettu. Silti sanon sen vielä kerran ja oikeastaan haluaisin huutaa sen julki. Viime aikoina jotenkin on keskinäinen hassuus ja hulluus verbaalileikittelyn muodossa toiminut extrahyvin. Siksi tuo kuva-askarointi.
Tänä syksynä tulee kuluneeksi kolmekymmentäkolme vuotta siitä, kun lyötiin hynttyyt yhteen ja aloitettiin yhteiselo. Tulimerkit testasivat alussa toistensa kestokyvyn ja totesivat olevansa parhaat mahdolliset kaverit. Niin edelleen. Siispä: onnellinen ja etuoikeutettu. <3
Jk. Alkuperäinen kuva ilman tekstejä on lokakuisessa postauksessa.
Kolmekymmentäkolme vuotta on pitkä aika nykypäivänä, Onnittelut!
VastaaPoistaPerässä tullaan...
Ihan vaan uteliaisuuttani kysyn, mitkä on ne tulimerkit, jotka teidät on yhdistäneet? Meillä on kauris ja rapu, joiden sanotaan joka paikassa olevan huono yhdistelmä, ei tule mitään, eivät sovi yhteen, ei tule kestämään. Eikä ole kestänyt kuin vasta kolmekymmentä vuotta. Huono yhdistelmä.. ;)
Kiitos onnitteluista, onhan se nykyään jo låhes saavutus... Minä olen oinas ja mies on jousimies.
VastaaPoistaOn siinäkin sitten varmaan joskus yhteen otettu - jos noita merkkejä on uskominen :D Äitini on oinas ja välillä kyllä melkoinen... sanoisinko jukuripää ;)
PoistaNiin ja minä olen meillä se rapu, AM on se kauris, joka ei vastaa kuvauksia sitten yhtään!
PoistaMinunkin äitini oli oinas... Rakas lapsenlapsi on myös oinas.
PoistaLåhes = lähes. Aamupäiväkävelylenkin jälkeen sormet hapuilevat ja silmät harittavat...
VastaaPoista