Ennen vanhaan tutummat vieraat tupsahtivat ilmoittamatta ja se sopi oikein hyvin. Isäntäväki jatkoi syömistä siinä keittiön pöydän ääressä ja vieraalle annettiin siksi aikaa tuoli ovensuuhun. Sitten keitettiin kahvit, istuttiin pöytään ja tarjottiin sitä, mitä kaapista löytyi. Äidit olivat yrittäneet kätkeä pikkuleipiä jälkikasvulta joko onnistuneesti tai epä. Jäljellä saattoi olla hyvässä lykyssä täysi paketti, puoli pakettia tai muutama hassu pikkuleipä. Ja viattomia lasten ilmeitä kasapäin.
Nykyään kaikki sovitaan kalentereilla. Koti puunataan putsplankiksi ja kastettavaa mietitään päivätolkulla. Ja vieraita käy yhä vähemmän ja vähemmän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti