Viikonloppu oli taas kerran virkistävä, lataava, pitkä ja tuikitarpeellinen. Sukankudin edistyi, sitten aloitin villatakin kutomisen pienelle miehelle. Ohjeen sain toiselta bloggaajalta ja ymmärrettävä pitäisi olla. Pitsineuleosuus onkin helppo (takakappale on jo hyvässä vaiheessa), mutta lukiessani ohjetta eteenpäin löysin kaikkia omituisia termejä ja käsitteitä, joten taidan jossakin vaiheessa mennä sormi suussa ja puikot solmussa kysymään neuvoja... Sen verran tarkkaa kutomista tuo kuitenkin on, että elokuvakutomiseksi piti ottaa tavis sukankudin. (Langanloppusukista tulee ihan hauskan näköiset. Luulin ensin selviäni sukasta kolmella lankamyttyrällä, mutta neljäs myttyrä piti ottaa esille.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti