Kun nostaa katseensa niin ylös että niskassa tuntuu ja räpsäisee umpimähkäkuvan, se saattaa myöhemmin yllättää ja jopa positiivisesti. Kun nostaa itsensä sohvalta ja lähtee lenkille, se piristää tosi paljon. Kun on muutamana aamuna saanut itsensä käyntiin yskimällä vatsalihaksensa helliksi, on vähäyskäisempi aamu ihmetys. Monta kunia ja siihen olenkin tyytyväinen. Lokakuu, olen valmis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti