Laurilan Åbo-nurkkaus sai luonnonopillista täydennystä, kun taittelin viime viikon Kotosen reissulla joitakinmitälie oksia. Oksat olivat Kotosen pöydällä vaasissa ja kääräisin ne sitten mukaani, kun maanantaina palattiin keskiseen Suomeen. Nyt alkaa jo näkyä vihreitä kohtia ihan selvästi. Jes! Kiitos, kevät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti