Tänään on liikuntaharrastuksen vuosipäivä. Päivälleen neljä vuotta sitten kyllästyin pulleuteen, huonoon kuntoon ja puuskuttamiseen. Päätin tehdä asialle jotakin ja aloitin säännöllisen liikunnan. Oinasihmisenä innostun aina jostakin ja innostus yleensä roihuaa täpöllä ja sammuu sitten. Nyt ei ole käynyt niin! Liikun edelleen ja paljon. Takana on tuhansia kävelykilometrejä, satoja hikikarpaloita, pudokaskiloja ja kenkärajoja. VKKV (vähintään kolme kertaa viikossa) -projekti on onnistunut neljän vuoden aikana niin hyvin, että siihen on tullut vain pari hutiviikkoa ja nekin pakollisia sairaspysähtymisiä reilu vuosi sitten. Tämä on nyt muuttumassa ihan selvästi projektista elämäntavaksi ja rakkaaksi harrastukseksi. En olisi uskonut, en.
Jk. Onnittelut Ilmonpäivänä rakkaalle Ykköselle!
Onnea sinulle, tuo on hieno juttu!
VastaaPoistaKiitos! Olen kyllä hippusen verran ylpeä itsestäni...
Poistavarsin kunnioitettava liikuntasaavutus; olet varmaan jo niin sisäistänyt kävelemisen, että saisit vieroitusoireita, jos pitäisi ilman hyvää syytä lopettaa.
VastaaPoistaKiitos! Luulen, että olen ihan jo addiktoitunut... Koukussa!
PoistaTätä piti kommentoida aiemmin, mutta kun tänne ei pääse kirjautumatta, enkä ihan omalla nimellä viitsi, niin kommentoinnit jää, kun kännyllä käyn lukemassa. Eli onnea sitkeydestä. Minä yritän ottaa sinusta esimerkkiä jatkossa. Tahtoo ne hyvät alut aina kuihtua. Mutta josko nyt.
VastaaPoista