Eilen oli luomulenkin vuoro (huom, ei makkaraa!)

Eilen oli kaunis ja upea pakkaspäivä. Aamukymmeneltä lähdin kävelylenkille ja tällä kertaa ihan yksin. Mies jäi lapioimaan lunta siksi aikaa. Kävelin kaksi tuntia ja yhden minuutin. Matkaa kertyi kaksitoista kilometriä ja sata metriä. Kaikki oli ihan täydellisesti kohdallaan - vaatetus, ravintotila, tienpinta, keli ja biorytmit. Ihan parhaita lenkkejä tämän neljän vuoden rupeaman aikana! Lenkki oli poikkeuksellinen sen vuoksi, että korvissa ei ollut mitään nappuloita. Kuuntelin vaan askelten narskumista pakkaslumessa ja ajattelin omia aatoksiani.  Sellainen luomulenkki.

Jk. Kuva on tammikuulta seitsemän vuoden takaa.