Olen kertonut, että adventin kirkkokahvipiparisavotta on vuoden mittaan ainoa vapaaehtoistyö, jota teen seurakunnassa. Täsmennys: omassa seurakunnassa. Nimittäin täällä Turussa olen kahtena vuonna ollut soittamassa joululauluja seurakunnan joulutorilla ja se toinen kerta oli eilen. Kolme tuntia soitettiin ystäväni Annan kanssa jouluista kahvimusiikkia ja yleisön toivejoululauluja Nummen viihtyisässä seurakuntakodissa.
Soittaminen oli sovittu tehtäväksi kahvipalkalla ja yllätys oli suuri, kun yksi kahvittajamartta tuli supattamaan, että soittajat saavat hakea itselleen villasukat tuvan myyjäispöydästä. Lämmitti mieltä ja jalkoja.
Jk. Täsmennys ei ollut kilvenkiilloitustarkoituksessa mainittu, sädekehästä nyt puhumattakaan. Tuli vaan mieleen ja siksi.
Jk2. Nappasin kuvan Katariinan pappilan eteisessä, jossa odottelin Annaa ennen ”työvuoroamme”.
Tuollaiseen live-joulutoivekonserttiin olisi hienoa päästä mukaan :) Perheen parissa pidämme toki toivekonsertteja spotifyn ja "sinäputken" kautta mutta sehän ei ole lainkaan sama asia. Mukavia toki nekin.
VastaaPoistaKiva oli olla soittajana paikalla ja hellyttävin toive toteutettiin ihan lopuksi, kun pieni poika halusi kuulla laulun Joulupuu on rakennettu. Oli vähän huolissaan, että vieläkö ehtii ja ehti!
Poista