keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Et varmaankaan usko, mutta näin siinä kävi...


Olipa kerran hyvä taattu parmesaanikeksiresepti, jonka taannoin bongasin Outi Pakkasen kirjasta. Ja oli myös pieni italialaishenkinen peltipurkki, johon mahtui tuplasatsista osa ja osa sitten oli laitettava erilaiseen purkkiin. No, tapahtui näinä päivinä, että etsin biscottipurkkia, kun leipomisen aika alkoi olla käsillä ja huomasin sijoittaneeni sen jonnekin tuikituntemattomaan lokaatioon. Näinä päivinä tapahtui myös se, että kaupunkireissulla kirpparilla näin ihan samanlaisen yksilön ja päätin ostaa sen. Jokainen arvaa varmasti sen, että kun illalla tein tuplasatsin keksejä ja tuli purkittamisen aika, löytyi vanha purkkiyksilö - kylläkin ihan omituisesta kaapista, mutta löytyi kuitenkin. Nyt on sitten kaksi biscottipurkkia! Ja niissä parmesaanikeksejä!
.....
Lisäyksenä resepti...
100 g raastettua parmesaania
120 g vehnäjauhoja
100 g huoneenlämpöistä voita
muskottipähkinää, ripaus cayennepippuria
(vettä)
(pinnalle pähkinä-tai mantelirouhetta tai kuivattuja yrttejä)

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Lisää tarvittaessa 1-2 rkl vettä. 
Muotoile taikinasta kaksi kapeaa pitkoa. (Rullaa pitkoja kuivatuissa yrteissä tai rouheessa.) 
Kääräise tuorekelmuun ja laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.
Leikkaa jähmettyneet pitkot parin sentin viipaleiksi,
paista 200 asteessa n. 15 min.

6 kommenttia:

  1. ihanat purkit ja hauska tarina!
    (ihan tässä noin vain yritän kalastella parmessaanikeksien ohjetta...) (että mistä sen voisi löytää?)

    VastaaPoista
  2. kiitos <3!
    Joulupöytään, ehdottomasti.

    VastaaPoista
  3. Nykyinen tarhantäti19. joulukuuta 2018 klo 14.08

    Kiitos reseptistä, aion kokeilla tässä pikapuoliin! Loma alkoi tänään, töihin menen takaisin vasta ensi vuonna... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää lomaa! Jouluna ei ole minulla onneksi töitä, joten saan olla kotona. Parit virsikirjatyöt vielä ennen sitä...

      Poista