Tänään tulee kuluneeksi yhdeksänkymmentäkuusi vuotta siitä, kun tähtitieteellinen yhdistys Ursa perustettiin. Ikätovereita on tälläkin paikkakunnalla useita, vaikka jo aika vanhasta yhdistyksestä on kyse...
Pidän tähdistä ja minusta on kiva tuijotella tähtitaivasta. En kyllä tunne muuta kuin Otavan, mutta voisihan niitä opetella useampiakin, kun vuosia sitten ostettiin Nyrölän observatoriosta alan kirjakin. Tähtien katselu tekee näennäiselle itsetärkeydelle hyvää. (Puhun ihan omasta kokemuksestani.)
Voi, meillä on niin paljon valosaastetta, että Isonkin Otavan löytäminen on työn takana - vielä kun on huono näkö kaupan päälle. Saati sitten, että löytäisi täällä kaupungissa sen Pienen Otavan.
VastaaPoistaTästä on jo monta vuotta kun Äitirakkaan ja tätien kanssa vietettiin perinteistä Akkapatikkaa, perinteistä poiketen kesällä. Oltiin toisen tädin ja hänen silloisen miesystävänsä keskeneräisellä kesähuvilalla, jossa toki sauna oli valmis. Oltiin käyty saunassa ja istuttiin terassilla - jossa oli paljon muitakin seuralaisia: hyttysiä! Äitirakkaan kanssa keksittiin kuningasidea: MAKUUPUSSIT! Me siis kömmittiin makuupusseihin ja käytiin terasille selällemme. Siellä keskellä metsää ei ollut turhaa valosaastetta ja aurinkoisen päivän jälkeen oli kirkas ilta/yö ja saimme katsella upeaa tähtitaivasta! Pian olimme kaikki neljä saunapuhdasta naista selällämme vastarakennetulla terassilla ja nautimme elämästä hiljaisen järven rannalla metsän keskellä mitä upeimmasta luonnon näytelmästä!
Ei tullut mielenkään kysyä "mitähän telkkarista tulee?" :D :D
Tuo makuupussi-idea pitää kyllä kokeilla jossakin vaiheessa! Kiitos, kun jaoit muiston!
Poista